2014 oli Venäjän vuosi

Vuosi 2014 lähenee vauhdilla loppuaan. Geopoliittisesta näkökulmasta vuosi 2014 oli vahvasti Venäjän vuosi. Itäinen naapurimme vei sotilaallisen aktiivisuuden aivan eri tasoille, joihin olemme lähivuosina tottuneet. Suomea koskettivat eniten useat rajaloukkaukset, mutta suurimman huomion vei Venäjän häikäilemätön toiminta Ukrainassa.

Carnegie-laitoksellekin tutkijana työskennellyt Maria Lipman totesi osuvasti Helsingin yliopistolla pitämässään esityksessään Vladimir Putinin luopuneen näyteikkunoiden somistamisesta länttä varten. Lipmanin mukaan vielä aivan lähivuosina Venäjä yritti edes näennäisesti pelata läntisten arvojen pohjalta ja näyttäytyä Eurooppaan demokraattisena oikeusvaltiona, mutta nyt tuo ajattelumalli on lentänyt roskakoriin puhtaan voiman tieltä.

Menneisyyttä mielenkiintoisempaa on pohtia mihin suuntaan Venäjä jatkaa kulkuaan vuonna 2015. Suomea myöten johtavat poliitikot ovat puhuneet uudesta kylmästä sodasta. Yksittäistä suoraa haastajaa Putinilla ei tällä hetkellä ole Venäjällä, jos jatkuvasti alemmas valuvaa ruplan kurssia ei halua sellaiseksi mieltää. Taloudellista puolta ei kuitenkaan kannata väheksyä. Venäjän on arvioitu menettävän pakotteiden ja laskevan öljynhinnan takia peräti 140 miljardia dollaria tänä vuonna. Se on summa, jota venäläisetkään eivät voi jättää huomioimatta.

Yksi Venäjän kuluneen vuoden merkittävistä käänteistä on ollut yleinen muutos asenteissa. Asennemuutos länttä kohtaan ei ole kuitenkaan tapahtunut vain Venäjän johdossa. Saksa on muuttunut gallupien perusteella tavallisten venäläistenkin silmissä Euroopan luotettavimmasta kumppanista lähes toiseen ääripäähän, kun taas samanaikaisesti venäläisten luotto Venäjän ja Kiinan välisiin suhteisiin on kasvanut tasaisen varmasti.

Kysyin Venäjän ja Euroopan yhteisistä tulevaisuuden näkymistä Ulkopoliittisen instituutin asiantuntija Arkady Moshesilta. Moshesin visio tulevasta ei ollut ruusuinen. Hänen arvionsa mukaan Euroopan ja Venäjän taloudelliset välit voivat parantua, sillä pidemmällä aikavälillä se on kummankin intresseille eduksi. Sen sijaan poliittisella tasolla hän uskoo viilentyneiden välien pysyneen yhtä tulehtuneina myös tulevaisuudessa. Se on helppo uskoa, kun näki kuinka hyisen kohtelun Putin sai G20-huippukokouksessa muilta valtioiden johtajilta.

 

Kuluneen vuoden tapahtumat ovat myös merkittävästi muokanneet Suomen poliittista ilmapiiriä maanpuolustuksen suhteen. Reserviläisliiton kyselyssä enemmistö suomalaisista liputti puolustusvoimien määrärahojen korotuksen puolesta ja Reserviläisen tähän lehteen teettämän kyselyn perusteella samoilla linjoilla on myös suuri enemmistö maan puoluekentästä.

Nähtäväksi jää ovatko myönteiset lauseet vain vaaleja edeltäviä kauniita lupauksia vai muuttuvatko sanat teoiksi, kun uusi hallitus on vaalien jälkeen saatu kasattua.

Komentajan maanpuolustuspäivillä puhunut muusikko Toni Wirtanen summasi osuvasti tavallisen suomalaisen tuntoja Ukrainasta. Apulannan laulaja totesi Ukrainan ja muiden kuluneen vuoden tapahtumien havahduttaneen useat suomalaiset siihen, että puolustusvoimat on meidän kaikkien yhteinen asia. Paljon osuvammin ei rokkari olisi voinut sanojaan asetella.

Jos kaikille tärkeästä asiasta ei kannata huolehtia, niin mistä sitten kannattaa?


Tuomas Kaarkoski Kirjoittaja on Reserviläisen päätoimittaja

Luetuimmat

Jaa tämä sivu