Konkretian ja toiminnan aikaan

 

Vähään aikaan ei ole yhteen vuoteen ladattu yhtä paljon odotuksia Suomen turvallisuuspolitiikan suhteen kuin vuoteen 2015. Puolustusvoimien vuosien mittainen uudistus on pitkän rupeaman jälkeen maalissa. Kuuri on ollut kova. Varsinkin kun leikkauksia vertaa muihin valtion hallinnoimiin organisaatioihin, joissa leikkaukset ovat jääneet lähinnä puheiden tasolle.

Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg totesi alkusyksystä Reserviläisen haastattelussa, että kaiken muutostyön jälkeen parin vuoden tasaisempi ajanjaksokaan ei olisi pahitteeksi.

Seesteiset vuodet ovat puolustusvoimissa kuitenkin pelkkä haave, jonka tietysti myös komentaja Lindberg hyvin tietää.

Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg totesi alkusyksystä Reserviläisen haastattelussa, että kaiken muutostyön jälkeen parin vuoden tasaisempi ajanjaksokaan ei olisi pahitteeksi.

Seesteiset vuodet ovat puolustusvoimissa kuitenkin pelkkä haave, jonka tietysti myös komentaja Lindberg hyvin tietää.

Kalusto vanhenee ja uusiin investointeihin pitäisi löytyä lisäeuroja. Ensin vuorossa on maavoimat, seuraavan vuosikymmenen alun hankintatarpeet löytyvät merivoimista ja 2020-luvun lopulla odottaa se kallein ratkaisu eli ilmavoimien kaluston päivittäminen nykyaikaan.

Tässä vaiheessa katseet kääntyvät eduskuntaan ja kevään tuleviin vaaleihin. Ilkka Kanervan vetämän parlamentaarisen selvitystyöryhmän lopputulema oli viime vuosien poliittisten ristiinvetämisten aikana harvinaisen yksimielinen: puolustusvoimat tarvitsee lisää rahaa.

Kuten Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Haukilahti erinomaisesti liiton sivuilla olevassa kolumnissaan totesi, pelkkä yksimielisyys ei riitä. Konsensuksen poliittisissa puheissa pitää muuttua konkreettisiksi teoiksi, pelkkä hyvä tahto ei muuta puolustusvoimien kalustoa moderniksi.

Alkanut vuosi on myös äärimmäisen mielenkiintoinen tavallisen reserviläisenkin silmin katsottuna. Isoimpana asiana on tietysti kertausharjoitusmäärien palautuminen tolkullisille tasolle heikkojen vuosien jälkeen.

Lisääntyneiden kertausharjoitusmäärien ohella puolustusvoimat haluaa antaa vastuuta yhä enemmän reserviläisille itselleen. Miljoonaluokan yhteistyö Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa takaa sen, että asiasta kiinnostuneille pitäisi ainakin tarjontaa riittää tänä vuonna. Erityisen iso rooli vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella tulee olemaan paikallisjoukkojen kouluttamisessa.

Yksi iso haaste on, miten vapaaehtoistarjonta ja reserviläiset löytävät toisensa. Asian saattamisessa laajempaan julkisuuteen riittänee pähkäiltävää sekä puolustusvoimilla että MPK:lla.

Kertausharjoitukset ovat reserviläisille se näkyvin asia, mutta taustalla kehitys pyörii yhä vauhdilla eteenpäin. Puolustusvoimat on laatinut viimeisen puolentoista vuoden aikana yhteistyössä reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöiden kanssa reservin koulutuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämissunnitelmaa, joka ulottuu aina vuoteen 2019. Näistä suuremmista linjauksista voi lukea lisää tämän lehden sivuilta 16.–17.

Lyhyesti tiivistettynä voisi todeta puheiden sijasta käytännön toimien nousevan tänä vuonna päärooliin reserviläisasioissa. Toivottavasti näin käy myös politiikan kabineteissa.


Tuomas Kaarkoski Kirjoittaja on Reserviläisen päätoimittaja

Jaa tämä sivu