Toimintaympäristö muuttuu, poliisikoulutus uudistuu

Suomalaisessa yhteiskunnassa on käynnissä useita muutoksia, jotka vaikuttavat poliisin toimintaympäristöön ja siten osaamisvaatimuksiin.  Ne voi tiivistää iskusanoiksi moniarvoistuminen, teknologia, säädösperusta, talous. 

Suomi pysyi kauan arvoiltaan ja etnisesti homogeenisena yhteiskuntana.  Yleiseurooppalainen kehitys on käynnistynyt myös meillä, ja siihen liittyvän kitkan ilmentymiä on jo ehditty kokea.  Poliisilta tämä edellyttää kulttuuriymmärrystä, entisestään korostuvaa tasapuolisuusvaatimusta ja kielitaitoa.

Teknologia tuo myös poliisille sekä uusia työvälineitä että erittäin suuria haasteita. Poliisin toimintakonsepti on arvioitava uudelleen: reaalimaailmasta tutut tehtävät on kyettävä hoitamaan tehokkaasti myös verkkoympäristössä. Poliisi on keskeinen kyberturvallisuusviranomainen.

 

Poliisityötä ohjaavat toimivaltuussäännökset kehittyvät yhä monimuotoisemmiksi ja yksityiskohtaisemmiksi. Perusoikeusnäkökulma on vahvasti läsnä kaikissa työtehtävissä. Arkinen työ edellyttää lainsäädännön suvereenia hallintaa ja kykyä soveltaa tietoja vaihteleviin operatiivisiin tilanteisiin.

Julkisen talouden supistuminen edellyttää entistä parempaa tuottavuutta. Palveluodotukset säilyvät tai kasvavat, mutta henkilöstömäärä pienenee.

Suomi on itsenäisyytensä alusta lähtien kouluttanut omat poliisinsa yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi.  Koulutus on asteittain laajentunut. Viime vuonna aloitettu poliisi (amk) -tutkintokoulutus kestää kolme vuotta.  Muutaman vuosikymmenen kuluttua Suomen kaikki poliisit siis ovat korkeakoulutettuja.

Koulutusrakenneuudistuksen tavoitteissa yhdistyvät teoreettisen perusosaamisen tuottaminen ja kyky sen välittömään soveltamiseen käytännön tehtävissä.  Tutkintojen opintopisteinä lasketut laajuudet ja opetuksen muodot muuttuvat.  Uudessa tutkintokoulutuksessa käytetään enemmän monimuoto-opetusta, ja opiskelija joutuu panostamaan omien opintojensa suunnitteluun aiempaa enemmän.  Tällä tavoitellaan opiskelijan itsenäisen ja aloitteellisen työskentelytavan kehittämistä. Verkko- ja simulaattoriopetuksen osuus tulee vähitellen kasvamaan merkittäväksi. Poliisin päällystökoulutus, uuteen poliisi (yamk) -tutkintoon tähtäävät opinnot, painottuvat tilannejohtamiseen ja rikosten tutkinnanjohtotehtäviin valmentamiseen. 

Tutkinnonuudistuksen edetessä on epäilty, että poliisikoulutuksen muuttaminen amk-tasoiseksi tekee siitä liian "akateemista".  Poliisikoulutuksen aiemmissa arvioinneissa on todettu sen tuottavan hyvät valmiudet eri tehtävien suorittamiseen.  Tätä onnistumista ei toki koulutusuudistuksella haluta hukata.  Lainsäädäntö määrittelee ammattikorkeakoulukoulutuksen "työelämälähtöiseksi korkea-asteen koulutukseksi", ja suunnittelussa on nimenomaan haluttu säilyttää kaikki ne osa-alueet, jotka tuottavat opiskelijoille hyvät arjen poliisityön edellyttämät valmiudet. 

 

On myös pohdittu poliisityön vaativuutta: edellyttääkö se todella ammattikorkeakoulutasoista koulutusta? Laajasti hyväksytyt perusteet voisi kuvata seuraavasti: Suomi on laaja ja harvaan asuttu, ja poliiseja vähän. Partion on usein kyettävä selviytymään yksin. Yhden työvuoron aikana partio joutuu vastaamaan kiireellisiin hälytystehtäviin, voi kohdata väkivaltaisen, aseistautuneen kohdehenkilön, selvittää liikenneonnettomuutta, suorittaa rikospaikan teknistä tutkintaa, käyttää monia tietojärjestelmiä ja teknisiä apuvälineitä tai joutuu viemään kuolinviestiä.  Tehtävät edellyttävät monipuolisia taitoja ja itsenäistä päätöksentekokykyä, mutta voivat samalla olla niin fyysisesti kuin emotionaalisesti haastavia. 

Alati muuttuvassa toimintaympäristössä poliisin tehtävät ja poliisin koulutus eivät milloinkaan saavuta lopullista muotoa - vain muutos on pysyvää.


Kimmo Himberg Kirjoittaja on Poliisiammattikorkeakoulun rehtori

Jaa tämä sivu