Yhtenäinen reserviupseeristo – puolustuksen selkäranka

Reserviupseerikoulu on kouluttanut vuodesta 1920 alkaen yli 176 000 sodan ajan joukkueen- ja jaoksenjohtajaa käytettäväksi kaikkien puolustushaarojen sekä Rajavartiolaitoksen sodan ajan kokoonpanoissa. Joukko-osastoista ympäri Suomea valitaan jokaisesta saapumiserästä noin seitsemän prosenttia koulutettavaksi Reserviupseerikoulussa Haminassa. Reserviupseerikoulutuksen tavoitteena on kouluttaa ja kasvattaa upseerioppilaista ammattitaitoisia ja yhteistyökykyisiä johtajia, jotka johtavat joukkoaan omalla esimerkillään ja saavat siten tehtävän edellyttämän toiminnan syntymään joukon sisältä. Tätä tehtävätaktiikkaa koulutetaan antamalla upseerioppilaille useita eritasoisia johtamistaidollisia ja kouluttamistaidollisia tehtäviä, joista suoriutuminen aina arvioidaan.

Upseerioppilaiden opetuksessa korostuu ihmisten johtaminen. Koulutuksessa ylläpidetään ilmapiiriä, jossa aktiivisuus palkitaan ja erehtyä saa. Turhaa byrokratiaa pyritään välttämään ja johtaminen pidetään vuorovaikutteisena. Toiminnastaan saa palautetta niin kouluttajilta kuin vertaisilta. Näiden palautteiden perusteella sekä itsearvioinnilla omien kehittämistarpeiden tuntemus lisääntyy. Kurssin päättyessä pidettävän loppukyselyn perusteella 99 prosenttia upseerioppilaista on oppinut tuntemaan kehittämistarpeensa.

RUK kouluttaa – RUK kasvattaa on yksi tunnuslauseistamme. Johtajan ja alaisten välinen luottamus rakentaa joukkoon oikean hengen ja ylläpitää sen toimintakykyä vaikeissakin tilanteissa. RUK-henkeen kuuluu olennaisesti johtajan vastuun ymmärtäminen. Tähän vastuuseen kuuluu alaisista huolehtiminen, tarvittaessa oman hyvinvoinnin kustannuksella. Johtajan on myös osattava ottaa vastuu itsestään niin henkisesti kuin fyysisesti, jotta hän on kaikissa oloissa joukkonsa kykenevin kantamaan johtovastuuta. Johtajalla on vastuu myös esimiehensä suuntaan, on kyettävä tuomaan mielipiteensä rakentavasti esiin ja tuettava esimiestään tämän omassa johtamistoiminnassaan. Esimiehen käskettyä tehtävän reservinupseeri toteuttaa sen tinkimättömästi lojaalina esimiehelleen. 

Reserviupseerikoulusta on vuosikymmenissä kasvanut instituutio suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä on ollut mahdollista, koska annettu koulutus on ollut laadukasta ja reserviupseerikurssin sisältöä on kehitetty jatkuvasti kunkin ajan vaatimusten mukaisesti. Palaute on pohja kehittämiselle. Joukko-osastoista, reserviupseereilta, upseerioppilailta itseltään sekä henkilökunnalta saatua palautetta kerätään systemaattisesti ja analysoidaan kursseittain. Jatkuvan kehittämisen periaate takaa jatkossakin sen, että ylläpidämme asemamme johtaja- ja kouluttajakoulutuksen kärkiosaajana.

Upseerioppilaat arvostavat saamaansa koulutusta. Palautekyselyiden perusteella heidän antamansa arvioinnit saamastaan johtaja- ja kouluttajakoulutuksesta sekä kurssista kokonaisuutena ovat viisiportaisella asteikolla yli 4,5. Tehtyjen tutkimusten mukaan reserviupseerit ovat menestyneet hyvin työelämässä. He kokevat saamansa johtajakoulutuksen hyödyttävän heitä myös siviilissä ja työelämässä. Erityisesti esille nousevat vuorovaikutustaitojen kehittyminen, vastuunkannon ymmärtäminen sekä kehittynyt paineensietokyky. Huomionarvoista on myös, että ihmisten johtamisen perusteet ovat samansisältöisiä siviili- ja sotilasjohtamisessa. Molemmissa toiminta on saatava tapahtumaan ihmisten kautta. Reserviupseerit ovat ymmärtäneet sen, ettei pelkällä legitiimillä voida johtaa vaan he haluavat käyttää muitakin johtamisen keinoja kuten alaisten motivointia.

Reserviupseerikoulun merkitys yhtenäisen reserviupseeriston osaamisen sekä hengen ja tätä kautta poikkeusolojen puolustusvoimien suorituskyvyn luomisessa on merkittävä. Merkitys kasvaa, koska entistä nopeammin muuttuvassa maailmassa yhtenäisesti toimivan ja vahvasti verkostoituneen johtamisen merkitys korostuu. Lisäksi reserviupseereiden suhteellinen osuus sodan ajan kokoonpanojen vahvuudesta on kasvanut jokaisessa uudistuksessa. Kustannustehokkaalla keskitetyllä reserviupseerikoulutuksella luodaan yhtenäinen perusta suomalaiselle sotilasjohtamiselle. Sillä myös mahdollistetaan konkreettinen yhteistoiminta eri aselajien ja koulutushaarojen välillä sekä luodaan, ylläpidetään ja kehitetään henkistä yhteyttä ja maanpuolustustahtoa reserviupseerien keskuudessa. Lisäksi sillä kehitetään keskitetysti reserviupseerien jatko- ja täydennyskoulutusjärjestelmää.

Reservin johtajat ovat Puolustusvoimien johtajiston selkäranka. 


Markku Hutka Kirjoittaja on eversti ja Reserviupseerikoulun johtaja.

Luetuimmat

Jaa tämä sivu