60 vuotta rauhanturvaamista, 49 menehtynyttä

Kari Rouhiainen
kiljunen1
Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen uskoo kriisinhallintatehtävien kasvattavan niin johtajia kuin miehistöä.
Paavo Airo Helsinki


Suurin osa kriisinhallintatehtävissä palvelevista suomalaisista on reserviläisiä. Rauhanturvaajaliiiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen näkee operaatiot tärkeinä suomalaisen reservin osaamisen ylläpidon kannalta.

– Reserviläisten ja kantahenkilökunnan pitkäaikainen elämä ulkomaisten operaatioiden olosuhteissa vahvistaa Suomen puolustusta. Esimerkiksi johtaja joutuu miettimään oikeasti riskejä joukkoa tehtävään lähettäessään. Sotaharjoitus antaa anteeksi, kun kukaan ei ammu kovilla. Operaatiot kasvattavat johtajia sekä opettavat miehistölle vastuullista toimintaa, Kiljunen sanoo.

Kenraaliluutnantti evp Kiljunen on vakuuttunut, että suurin osa kotiutuu operaatioista taitavampina, vahvempina ja rohkeampina. 

Suomi on selvinnyt 60 vuotta kohtuullisen vähillä tappioilla. Jokainen haavoittunut ja kaatunut on koskettava tapaus, kuten hiljattain kotimaassa onnettomuudessa kaatunut reserviläinen, joka oli lähdössä kriha-operaatioon. Suomalaisia on kuitenkin rauhanturvaamisen 60 vuoden aikana menehtynyt kriha-tehtävissä vain 49, ja heistäkin alle puolet operatiivisessa toiminnassa.

– Loput ovat olleet onnettomuuksia. 

Vakavasti ja pysyvästi vammautuneita on tällä hetkellä tiedossa muutama kymmenen. Heille on perustettu Vertaistukiryhmä Vaikeasti Korvattavat ry. Kriisinhallintaa koskeva uusi tapaturmalaki on tulossa voimaan ensi vuonna. Sen uskotaan parantavan selkeästi rauhanturvaajien asemaa ulkomaisissa operaatioissa. Tähän asti kriha-tehtävissä on sovellettu samaa tapaturmalakia kuin kertausharjoituksissa ja varusmiespalveluksessa.

– Se ei ole ottanut huomioon erilaista toimintaympäristöä ja erilaisia olosuhteita. Esimerkiksi Afganistanissa on oltu 24/7 erittäin vaativissa, sotaa muistuttavissa olosuhteissa. Uusi laki tulee toimimaan vanhaa paremmin.

Uuden lain lisäksi kriisinhallintaan osallistuneet saavat veteraanistatuksen, josta Reserviläinen kertoi tammikuussa.


Kuka?

Paavo Kiljunen

Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja

Syntynyt Rantasalmella vuonna 1951

Sotilasarvo: Kenraaliluutnantti evp, tykkimies

Perhe: Vaimo, kolme aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi

Operaatiot: 

  • UNIFIL Libanon 1988–1989
  • UNPREDEP Makedonia, Pohjoismaisen pataljoonan komentaja 1996–1997
  • KFOR Kosovo, Keskisen Prikaatin komentaja (prikaatikenraali) 2003

Viimeinen työtehtävä Puolustusvoimissa: Sotatalouspäällikkö


Koko haastattelu on julkaistu Reserviläisen numerossa 8/2016.


Jaa tämä sivu