Asedirektiiviin tulossa reserviläispoikkeama

Tuomas Kaarkoski
taulu
Asedirektiiville saataneen EU-tasolla lopullinen sinetti alkuvuodesta tai viimeistään kevään aikana, jonka jälkeen EU-mailla on 15 kuukautta aikaa tuoda muutokset kansallisen lainsäädännön pariin.
Tuomas Kaarkoski

Kiisteltyyn EU:n asedirektiviin on tulossa reserviläispoikkeama, jota reserviläisjärjestötkin ovat olleet voimakkaasti ajamassa. EU-tasolla asiasta ollaan päästy sopuun trilogineuvotteluissa, joissa ovat olleet mukana sekä parlamentti, komissio että neuvosto.

Reserviläispoikkeama mahdollistaa niin sanottujen A-kategorian aseiden myöntämisen reserviläisille.

Kategoria A tarkoittaa aseita, jotka ovat kielletty ilman poikkeusta. Esimerkiksi jatkossa kategoriaan A6 kuuluisivat automaattiaseet, jotka ovat muunnettu puoliautomaattiaseiksi. Jatkossa näitä aseita voisi saada vain reserviläis- tai urheilupoikkeuksella. Entuudestaan olemassa olevat aseet saisivat ehdotuksessa jäädä nykyisille omistajille.

EU-tasolla asialle saataneen lopullinen sinetti alkuvuodesta tai viimeistään kevään aikana, jonka jälkeen EU-mailla on 15 kuukautta aikaa tuoda muutokset kansallisen lainsäädännön pariin.

Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola pitää trilogin lopputulemaa hyvänä, kun peilaa asetelmia, josta asiaa alettiin reilu vuosi sitten muokkaamaan. Alkujaan direktiivin taustalla olivat Pariisin terrori-iskut ja halu suitsia aseiden päätymistä laittomiin käsiin.

– Tässä on tehty valtava työ edunvalvonnan saralla. Suomen neuvottelijat ovat onnistuneet perustelemaan maanpuolustustarpeet erittäin hyvin ja olemme näyttäytyneet EU-tasolla yhtenäisenä rintamana. Suurimmat kiitokset kuuluvat Johanna Puirolle ja Jukka Kotilehdolle, jotka ovat virkamiesvalmisteluissa tehneet loistavaa työtä.

Myös Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti suhtautuu trilogin lopputulemaan optimistisesti.

– Kansalliset päättäjät ovat olleet eduskuntaa myöten yhtenä rintamana asiassa. Uskon, että sillä on ollut iso merkitys reserviläispykälän saamisessa, Halkilahti toteaa.

 

Työtä riittää

Molemmat puheenjohtajat painottavat, että työ on vielä kaukana valmiista. Sisällön tuomisessa kansalliseen lainsäädäntöön riittää vielä monia avoimia kysymyksiä. Savolan mukaan sisäministeri Paula Risikko (kok.) on luvannut, että reserviläisjärjestöjä ja muita järjestöjä, joita direktiivi koskettaa, kuullaan myös lainsäädännön kotimaisessa valmisteluvaiheessa.

– Keskusteluyhteys ministeriöön päin on jatkossakin. Meille on tärkeää olla heti vaikuttamassa ministeriöön lainsäädännön valmisteluvaiheessa. Liittoa on kuunneltu hyvin tähänkin asti ja uskon, että reserviläisten ääni kuuluu jatkossakin.

Savolan mukaan tärkeitä ratkaistavia asioita ovat kysymys lipaskoosta ja siitä, miten reserviläinen määritellään lain puitteissa.

– Maanpuolustusjärjestöjen pitää keskustella näistä yhdessäkin. Meilläkin on jäseninä paljon naisia ja armeijaa käymättömiä. Lähtökohtaisesti mitä väljempi määritelmä reserviläisestä saadaan, sen parempi.

Myös Halkilahden mielestä edessä on vielä paljon kriittisiä hetkiä.

– Tämä tarkoittaa sitä, että meidän edunvalvonnan tulee tiivistyä entisestään, kun asiaa aletaan sorvata kansalliseen lainsäädäntöön.


Jaa tämä sivu