Selkeä enemmistö Suomen eduskuntapuolueista kannattaa
lisärahoituksen myöntämistä puolustusvoimille. Reserviläinen kysyi jokaisen eduskuntaryhmän puheenjohtajalta
puolueiden näkemystä lisärahoitukseen.
Enemmistö puolueista kannattaa Ilkka Kanervan (kok.) johtaman parlamentaarisen selvitysryhmän
ehdotusta. Asteittain nousevassa lisärahoitusratkaisussa puolustusvoimat saisi
vuonna 2016 noin 50 miljoonaa lisärahaa, joka nousisi vuoteen 2020 mennessä
asteittain 150 miljoonaan euroon indeksikorotusten lisäksi.
– Nykyisillä resursseilla ei ole mahdollistaa varmistaa koko
maan puolustamista, yleistä asevelvollisuutta ja liittoutumattomuutta –
tarvitaan riittäävää lisäpanostusta materiaali-investointeihin jo seuraavalla
vaalikaudella, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen tiivistää puolueensa näkemyksen.
Kokoomuksen ohella perussuomalaiset, SDP ja RKP ilmoittavat
kannattavansa selvitysryhmän rahoitusmallia. Keskusta pitää Kanervan työryhmän
esittämää lisärahoitusmallia vähimmäisvaatimuksena.
RKP huomauttaa puolestaan, että parlamentaarisen työryhmän
ehdottoma lisärahoitusmalli ei ratkaise pidemmän aikavälin rahoituskysymyksiä,
joista suurin on ilmavoimien hävittäjäkaluston uusiminen.
– Tämä lisärahoitus ei kuitenkaan ratkaise pitkän aikavälin
haasteita liittyen muun muassa Hornet-hävittäjiä korvaavien suorituskykyjen
rahoitukseen.
Vasemmistoliiton mukaan maanpuolustuksen menoja voidaan
tarkastella yhdessä muiden valtion menojen kanssa ja suhteuttaa ne muun
yhteiskunnan tarpeisiin. Tosin itse selvitykseen Vasemmistoliitto jätti
tuolloin asiasta eriävän mielipiteen.
Kristillisdemokraattien mielestä rahoituksen lisääminen
riittävän kansallisen puolustuskyvyn takaamiseksi on tulevaisuudessa realismia.
Muutos 2011 –puolue puolestaan haluaa Suomelle oman vahvan puolustuksen, joten
puolustusvoimien rahoituksen on oltava sen mukainen.
Vihreät kriittisimpiä
Kriittisimmin lisärahoitukseen suhtaudutaan vihreissä.
Puolue ei halua sitoutua puolustusbudjetin korotukseen.
– Puolustusvoimien lisäresurssitarpeet
materiaalihankintoihin ovat perusteltuja, mutta Vihreiden näkemyksen mukaan
ainakin osa puolustusmateriaaliin tarvittavasta lisämäärärahasta voitaisiin
kattaa maltillisella sodan ajan joukon supistamisella. Taloudellisesti vaikeassa
tilanteessa, jossa määrärahoista joudutaan säästämään lähes joka puolella, emme
voi tässä vaiheessa sitoutua puolustusbudjetin korotukseen, puolueen
eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi
Alanko-Kahiluoto kirjoittaa.
Reserviläinen kysyi myös kuinka usein sodan ajan
joukkoihin sijoitettu reserviläinen pitäisi käskeä kertausharjoituksiin.
Valtaosa puolueista vastasi asian kuuluvan puolustusvoimien päätäntävaltaan tai
että kertausharjoituksia tulee olla riittävän usein, jotta opitut taidot
pysyvät muistissa.
Ensi vuonna kertausharjoituksiin käsketäään noin 18 000
reserviläistä. Keskustan mielestä koulutuksessa olisi syytä palata leikkauksia
edeltäviin lukuihin, jolloin vuosittain koulutettaisiin 25 000 reserviläistä.
Perussuomalaisetkin haluaisivat myös lisätä kertausmääriä.
– Kertausharjoituksia pitäisi olla huomattavasti useammin
kuin nyt. Ilman riittävää kertausharjoituskiertoa yleinen asevelvollisuus
dementoituu. Nyt on menty jo vuosia riskirajoilla, perussuomalaisten eduskunta
ryhmän puheenjohtaja Jari Lindström
toteaa vastauksessaan.
Yhden kansanedustajan Muutos 2011 –puolue haluaa
kertausharjoituksiin merkittävän korotuksen.
– 5–10 ensimmäisen reserviläisvuoden aikana reserviläinen
pitäisi käskeä kertausharjoituksiin kerran vuodessa. Lisäksi MPK:n tuottamien
vapaaehtoisten koulutusten määrää ja saatavuutta tulisi lisätä kaikille
reserviläisille, puolueen
puheenjohtaja James Hirvisaari
kirjoittaa.
Lisärahoitus
Pitäisikö seuraavan hallituksen myöntää puolustusvoimille lisärahoitusta?
Kyllä
