Halukkuudessa liittyä Natoon suuri ero reserviläisjärjestöjen jäsenten ja koko kansan välillä

Paavo Airo Helsinki

Reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöihin kuuluvien sekä koko väestön näkemyksissä Natoon hakemisesta on selvä ero. Kaikista suomalaisista vain 25 prosenttia tahtoisi Suomen hakevan Nato-jäsenyyttä, mutta järjestöjen jäsenistä jopa 51 prosenttia hakisi jäsenyyttä. Myös erilaisten järjestöjen välillä on suuria eroja, sillä esimerkiksi Reserviupseeriliiton jäsenistä 55 prosenttia hakisi Natoon ja Maanpuolustusnaisten liitosta vain 33 prosenttia. Reserviläisliiton kohdalla luku on 46 prosenttia.

Miesten ja naisten välillä on koko kansankin keskuudessa suuri näkemysero Natoon hakemisesta. Miehistä 30 prosenttia ja naisista 20 prosenttia hakisi Natoon. 

Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen näkee sotilaskoulutuksen määrän vaikuttavan Nato-kantaan, joskin liiton jäsentenkin mielipiteiden eri laidat ovat kaukana toisistaan.

– Reserviupseereiden keskuudessa kannatus on suurempi kuin muiden reserviläisten joukossa. Toisaalta aktiiviupseereiden joukossa kannatus on vielä reserviupseereitakin suurempi, Kosonen sanoo.

Luvut perustuvat marras-joulukuussa julkistettujen kyselyjen tuloksiin. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) ja maanpuolustusjärjestöt käyttivät erillisissä tutkimuksissaan paljon samoja kysymyksiä. Alla oleva grafiikka näyttää, miten koko kansan näkemykset Natoon hakemisesta ovat vaihdelleet vuosina 2013–2016. Luvut ovat prosentteja.



Reserviläisliitossa Nato-kannatus on vaihdellut todella paljon vuosina 2013–2016. Vielä vuonna 2013 kannatus oli 30 prosenttia, mutta vuodesta 2014 eteenpäin se on pysynyt yli 40 prosentissa käyden välillä lähes 50 prosentissakin. Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg uskoo liiton jäsenten seuraavan sotilaallisia tapahtumia sekä tilanteen kehitystä tarkemmin ja että suhtautuminen Venäjään on tunnepitoisempaa kuin suomalaisilla keskimäärin. 

 – Olettaisin, että aika paljon vaikuttaa myös se, mitä juuri mittaushetkellä tapahtuu. Jos venäläinen kone tekee ilmatilanloukkauksen, kuten lokakuun alussa tapahtui, kannatus nousee hetkeksi, Nyberg sanoo. 

Nyberg myös toteaa, että miesten ja naisten näkemyserot liittynevät siihen, onko inttiä käyty. 

– Tämä näkyy suoraan siinä, että naisissa on aina en osaa sanoa -vastaajia paljon enemmän kuin miesvastaajissa. Tämän vuoksi Reserviläisliitto on esittänyt naisille pakollista osallistumista kutsuntoihin. 

Kosonen toteaa, että monessa muussakin turvallisuuspoliittisessa kysymyksessä naisten näkemykset poikkeavat merkittävästi miesten näkemyksistä.

– Uskon kuitenkin, että naisreserviläisten näkemykset ovat hyvin samanlaisia kuin miesreserviläisilläkin.


Venäjä huolettaa riippumatta siitä, kuuluuko liittoihin vai ei

Venäjän kehitys aiheuttaa huolta valtaosassa suomalaisista, oli vastaaja mukana maanpuolustusjärjestöissä tai ei. Kaikista suomalaisista 72 prosenttia vastasi Venäjän kehityksen aiheuttavan paljon tai jonkin verran huolta. Maanpuolustusjärjestöihin kuuluvista 82 prosenttia vastasi samoin.

Maanpuolustusjärjestöjen kyselyssä maanpuolustustahto näkyi korkeana, mutta koko väestön maanpuolustustahto on laskussa. Alla oleva grafiikka osoittaa maanpuolustustahdon kehityksen vuosina 2013–2016. Luvut ovat prosentteja.




Järjestöjen tutkimukseen osallistuivat Reserviläisliitto, Reserviupseeriliitto, Reserviläisurheiluliitto, Maanpuolustuskiltojen liitto ja Maanpuolustusnaisten liitto.


Lue myös: 

18.11.2016 Kysely: Nato kiinnostaa, Venäjä huolettaa

1.12.2016 Yleinen asevelvollisuus saa suomalaisilta vahvan tuen, mutta maanpuolustustahto on laskenut


Jaa tämä sivu