• Puolustusvoimat

Ilmaston lämpeneminen lisää konflikteja

Ilmastonmuutos on tutkimusten mukaan ruokkinut konflikteja Syyriassa ja Darfurissa 2000-luvulla. Suomessa ilmaston lämpeneminen voi aiheuttaa muutoksia esimerkiksi Puolustusvoimien koulutukseen.

Istock

On tutkittu, että lisääntynyt kuivuus on osittain vaikuttanut Syyrian sodan sekä Darfurin konfliktin syntymiseen. Ilmasto ei silti yksin luo konflikteja, vaan siihen tarvitaan aina ihmisiä.

Ilmaston lämpeneminen on turvallisuuspoliittinenkin uhka.
Etelämpänä kuin Suomessa eläminen muuttuu sen myötä paikoittain
vaikeaksi tai mahdottomaksi. Se taas ajaa ihmisiä pois kodeistaan ja voi ruokkia
konfliktien syntymistä. Ne puolestaan voivat heijastua Suomeenkin. Tälläkin
hetkellä Eurooppaa piinaava pakolaiskriisi on osittain seurausta ilmastonmuutoksesta, vaikka syitä on monia muitakin.

 

Kuivuus osasyynä
Syyrian sotaan

Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa muun muassa merenpinnan nousua
ja toisilla alueilla kuivuutta. Kun elinolot muuttuvat siellä, missä ihmisiä on
paljon, voi seurata konflikteja. Ilmatieteen laitoksen tutkija Atte Harjanne käsittelee
ilmastonmuutoksen vaikutuksia turvallisuuteen Sotilasaikakausilehti 4/16:ssa. Lehdessä julkaistiin Harjanteen
artikkeli Ilmastonmuutos heijastuu
turvallisuuteen
.

Harjanne mainitsee esimerkkinä Syyrian sodan, jonka on
osoitettu eräissä tutkimuksissa olevan osittain seurausta vuosien 2007–2010
kuivuudesta. Alueella on ollut poikkeuksellisen kuivaa, mikä on johtanut
levottomuuksiin. Ilmastonmuutos ei tietenkään ole esimerkiksi luonut Isisiä,
mutta kun eläminen alueella on hankaloitunut, on se ruokkinut konflikteja ja
ääriliikkeitä.

– Kun Syyriassa on ollut merkittävää kuivuutta, ovat sadot olleet huonompia. Siitä on seurannut liikehdintää ja tyytymättömyyttä. Syyrian hallinto ei ehkä ole ollut missään vaiheessa kovin vahva, ja ihmisten heikentynyt kyky ansaita elantoa on johtanut levottomuuksiin, Harjanne kommentoi Reserviläiselle.

  

Kun ravintoa ei ole,
voivat jopa miljardit ihmiset lähteä pakolaisiksi

Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro arvioi heinäkuussa MTV:n uutisille, että vuonna 2050 jo viisi miljardia ihmistä kärsii ruuan ja puhtaan veden puutteesta. Ilmaston lämmetessä Afrikassa, Lähi-idässä
ja Intiassa kärsitään entistä enemmän vesi- ja ruokapulasta.

Jos miljardit
ihmiset lähtevät liikkeelle ja suuntaavat Eurooppaan, voi heitä päätyä Suomeenkin kymmeniä miljoonia tai enemmänkin. Sen
rinnalla nykyiset pakolaismäärät ovat suorastaan marginaalisen pieniä. Vuonna
2015 Suomessa oli 32 476 turvapaikanhakijaa. Koko Eurooppaan jätettiin vuoden 2015 aikana yhteensä noin 1,9
miljoonaa turvapaikkahakemusta.


Seuraavat 50 vuotta ovat niin isoa muutosta, ettei sellaista ole maailman
historiassa nähty, Lumiaro sanoi MTV:lle.

Harjanne uskoo Lumiaron arvion olevan realistinen uhkakuva, johon täytyy reagoida.

– Uskon tosin, että ruoka- ja vesipula realisoituu muuttoliikkeenä jo aiemmin, koska ei viisi miljardia ihmistä kitkuttele pitkään paikoillaan. Lumiaron esittämä arvio on mahdollinen, mutta paljon on kiinni siitä, miten asioita hallitaan, Harjanne sanoo.

Ilmastonmuutos heijastuu myös Puolustusvoimien koulutuksen suunnitteluun

Suomen näkökulmasta ilmaston lämpeneminen voi näkyä Harjanteen mukaan esimerkiksi varusmiesten kouluttamisessa. Palvelusaikana ei enää koeta samanlaisia talvia kuin ennen. Se ei välttämättä tarkoita varusmiehille helpompia leirejä, sillä sademäärät nousevat talvikuukausina. Sade taas tulee useammin vetenä, ei lumena. Harjanne näkeekin, että mikäli joukkoja halutaan kouluttaa kunnon talviolosuhteissa, joudutaan se ehkä tekemään maan pohjoisosissa. Kesien lisääntyvät hellejaksot taas vaativat varusteilta, kalustolta ja huollolta entistä enemmän.

– Lunta sataa harvemmin, vaikka sitä tulee jatkossakin kerralla suuriakin määriä. Talvisin sateet lisääntyvät ja lämpötila nousee. On enemmän ”huonoja talvia”. Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomessa myös viljelyyn, vaikka päivän pituus ja siten valon määrähän ei muutu, Harjanne sanoo. 

Harjanne kirjoittaa myös infrastruktuuriin kohdistuvista ongelmista. Hänen mukaansa yhteiskunnan näkökulmasta kenties merkittävimmät ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset näkyvät tässä. Mahdollisesti nousevat tulviin, myrskyihin ja rankkasateisiin liittyvät riskit tulee ottaa huomioon energiaan, liikenteeseen ja tietoliikenteeseen liittyvien rakennelmien suunnittelussa ja ylläpidossa.

– Vuoteen 2050 mennessä ilmastovyöhykkeet ovat todennäköisesti nousseet Suomessa ylöspäin. Etelä-Suomen ilmasto muistuttaa enemmän nykyistä Baltian tai Etelä-Ruotsin ilmastoa. Keski-Suomessa ollaan lähempänä nykyistä Etelä-Suomen ilmastoa, Harjanne sanoo.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen vuosikeskilämpötila on noussut viimeisen 40 vuoden aikana 0,2–0,4 astetta vuosikymmenessä. Ilmasto lämpenee ihmisten toimien seurauksena jatkuvasti, mutta muutoksen suuruus sekä vaikutukset ovat erilaisia eri puolilla maapalloa. Ilmatieteen laitoksen mukaan maapallon keskilämpötilan arvioidaan olevan 50 vuoden päästä keskimäärin 1–3 astetta korkeampi kuin vuosina 1981–2010. Toteutuvaan lukemaan vaikuttavat tulevien vuosien kasvihuonekaasujen päästöt.

 

Darfurissa 2000-luvulla ”maailman
ensimmäinen ilmastosota”

Vielä ei tiedetä, millaisia konflikteja ilmaston lämpenemisen seurauksena syntyy
seuraavien 50 vuoden aikana. Syyrian tapaus on vain yksi esimerkki siitä, mitä
voi tapahtua. Myös Darfurin pitkäkestoisella ja satojatuhansia kuolonuhreja
vaatineella konfliktilla Sudanissa on arvioitu olevan yhteyttä ilmaston
muuttumisen kanssa. Darfurin 2000-luvun konfliktia on kutsuttu jopa maailman
ensimmäiseksi ilmastosodaksi.

Ison-Britannian puolustusministeriön vuonna 2010 julkaiseman Global Strategic Trends – Out to 2040 -raportti käsittelee muun muassa Darfuria. Raportin mukaan sademäärien raju
pudotus ja autiomaan reunan siirtyminen ajan saatossa ovat voineet johtaa
konfliktiin. Maanviljelystä tuli vaikeampaa, mikä kiristi ilmapiiriä. Tässä
olisi raportin perusteella tarvittu vahvempaa kontrollia hallitukselta, mutta
Sudanin hallituksen voimat eivät riittäneet hallitsemaan tilannetta. Ilmastonmuutos
voi jatkossakin aiheuttaa suuria vaikeuksia juuri Afrikan suunnalla, missä
valtioiden kyky reagoida muutoksiin ja konfliktien uhkiin ei ole yhtä hyvä kuin
esimerkiksi Euroopassa.

Raportin
mukaan sademäärät putosivat Darfurin alueella 40 vuoden aikana 16–30
prosenttia. Raportissa ennustetaan, että aavikoituminen Saharan reunoilla
lisääntyy ilmaston lämmetessä ja saman tapaisia epävakaita oloja tai
konflikteja voidaan nähdä lisää vuoteen 2040 mennessä.