Reserviläisen kirjapalstan pitäjä Seppo Simola poimi vuoden kirjasadosta täyden tusinan
lahjavinkkejä. Hän on valinnut kirjat hieman laveammalla haarukalla kuin
pelkästään sotahistorian tai maanpuolustuksen silmälasien läpi uutuuslistaa
tuijotellen.
1) Läpileikkaus lottajärjestöstä
Hanna Pukkila: Isänmaata varten –
Lottajärjestön tarina (Amanita 2015, 157 s.)
Usein lottatoimintaa tarkastellaan vain
sotavuosien näkökulmasta, mutta tämä kirja kattaa järjestön koko olemassaolon
itsenäisyyden alusta marraskuun lopulle 1944. Lisäksi kirja kertoo, kuinka
lottatyö ja lottaperinne jatkuivat vähemmän tunnetuissa muodoissa 1990-luvun
alkuun, jolloin asioista sai jälleen alkaa puhua niiden oikeilla nimillä. Hyvä
lahjakirja suomalaisille, jotka haluavat perustietoa naisten uhrautuvasta
panoksesta itsenäisyyttä rakennettaessa ja puolustettaessa. Teoksen kuvitus on
runsas ja sisältää paljon harvinaisia otoksia.
2) Suomalainen SS-mies
Mirja Turunen: Koska isänmaa meidät lähetti
– SS-mies Sakari Haikala Hitlerin eliittijoukoissa (Docendo 2016, 316 s.)
Waffen-SS:stä ja suomalaisten
roolista siellä liikkuu edelleen paljon harhakäsityksiä. Vaikka kirja keskittyy
vain yhden suomalaisen kokemuksiin Ukrainan aroilla, niin se taustoittaa myös SS:n
syntyhistoriaa ja roolia kansallissosialistisessa Saksassa sekä suomalaisen
tutkimuksen suhtautumista aiheeseen. Waffen-SS oli aikansa kansainvälinen
nopean toiminnan joukko, ja piirtääpä kirjoittaja historiallisen kaaren jopa
NATO-joukkoihin. Kirjassa vuorottelevat sekä kirjailijan että SS-veteraanin
ääni. Kirjailija kuljettaa tapahtumahistoriaa ja veteraani kertoo rivimiehen
näkökulman tapahtumiin.
3) Sadan vuoden sotilaskoneet
Thomas Newdick (suom. Tapio
Kakko): Maailman parhaat sotilaslentokoneet kautta aikojen (Minerva 2016, 224
s.)
Kirja esittelee 52 kuuluisaa
sotilaslentokonetta ilmasodan satavuotisen historian ajalta. Tarina alkaa
Sopwith Camelista (1916) ja päättyy Lockheed Martin F-35 Lightning II:een
(2006). Leijonan osan kirjasta haukkaavat toinen maailmansota ja kylmä sota. Kirja
keskittyy hävittäjiin ja pommikoneisiin, sivuaa tiedustelu- ja kuljetuskoneita,
mutta esimerkiksi kellukekoneet puuttuvat. Lähes kaikki koneet ovat
aikakautensa kuuluisimpia, mutta kirjaan pääsemisen logiikkaa ei tarkemmin
avattu. Valituista esitellään tekniset tiedot sekä malli- ja käyttöhistoriaa.
Hienot piirroskuvat ovat keskeisessä roolissa.
4) Kadotetut kotiseudut
Juha Vartiainen (toim.):
Suursaaresta Petsamoon – pakkoluovutettua Suomea TK-kuvaajien ikuistamana
(Alfamer 2016, 175 s.)
Karjala-nostalgikoille kirja on
erityisen antoisa, mutta antaa se kiinnostavan aikamatkan muillekin Suomen
lähihistoriasta kiinnostuneille. Sota-ajan kuvia on paljon, mutta ne ovat
pienikokoisia, koska visuaalinen ilme jäljittelee valokuva-albumia. Paikkakuntaesittelyissä
kerrotaan peruselinkeinot, tunnetuimmat nähtävyydet, demografisia faktoja sekä
evakuoidun väestön uudet kotipaikat.
Luovutettuja alueita on myös Pohjois-Suomessa, ja osa rajapitäjistä
joutui naapurin puolelle vain osittain.
5) Historian hukkaamat
Björn Berge (suom. Taija
Votkin): Kartalta kadonneet – 1800- ja 1900-luvun unohdetut maat (Art House
2016, 236 s)
Allenstein, Fiume, Saseno…?
Nämä olivat eurooppalaisia maita 1900-luvulla. Löytyypä kirjasta myös
Itä-Karjala, Danzigin vapaakaupunki ja Schleswig, jotka kuulostavat varmasti tutummilta.
Kirjassa kerrotaan viidenkymmenen ympäri maailmaa sijainneen ja sittemmin
kartalta kadonneen maan tarina. Osa on ollut itsenäisiä valtioita ja monet
suurpolitiikan pelinappuloina eri sodissa. Kartta esittelee maan sijainnin ja
muutaman sivun teksti kertoo sen kiinnostavimmat piirteet sekä nousun ja tuhon.
Kiehtovat historialliset tarinat on otsikoitu raflaavasti.
6) Sotien synty ja kehitys
Saul David (toim.), (suom. Tapani
Lahtinen): Sodat – sodankäynnin historia (readme.fi 2016, 512 s.)
Muinaiset roomalaiset ovat
lähes nykyaikaa, kun heidät suhteuttaa tämän kirjan aikahorisonttiin.
Liikkeelle lähdetään noin 5.000 vuoden takaisesta Mesopotamiasta. Massiivinen
teosjärkäle on hyvin visuaalinen, mutta runsaine tekstin lomaan upotettuine
kuvineen vähän sekava. Tekstiäkin kirjassa toki riittää, eli pelkällä
selailulla tietoaines ei kunnolla avaudu. Puolessa välissä kirjaa siirrytään
1900-luvun sotiin ja tarina ulottuu 2000-luvun alkuun asti.
7) Syntymälahjana Suomi
Arto Teronen – Jouko Vuolle:
Syntymälahjana Suomi – Itsenäisyyden lapsia (Kirjapaja 2016, 376 s.)
Radiossa henkilöhistoriasarjaa
Kiveen hakatut vetävä urheilutoimittajakaksikko on keksinyt oivallisen
lähestymistavan Suomen 100-vuotisaiheeseen. Kirjassa esitellään 25 vuonna 1917
syntynyttä tunnettua henkilöä eri elämän aloilta yhteiskunnallisesta
vaikuttamisesta viihteen ja taiteen eturiviin, sotasankareitakaan unohtamatta. Valittujen
henkilöiden elämäntarinat kulkevat rinnakkain itsenäisen Suomen historian
kanssa peilaten maamme lähimenneisyyttä hyvin monista mielenkiintoisesta
näkökulmista.
8) Rintamamiehet Suomea rakentamassa
Kalle Päätalo (toim. Eero
Marttinen): Murroksen aika – 1950-luku Kalle Päätalon silmin (Gummerus 2016, 318
s.)
Kirjailija Kalle Päätalo on
dokumentoinut mittavassa Iijoki-sarjassa oman elämänsä ohella Suomen historiaa
hyvin tarkkavainuisesti. Päätalon henkilöhistorian ja tuotannon
seikkaperäisesti tunteva toimittaja Eero Marttinen on valikoinut ja
taustoittanut mestarikirjailijan jälleenrakennuksen aikaa kuvaavasta
tuotannosta katkelmia, joissa pula-ajan elämä ja nouseva Suomi avautuvat
arkielämän tasolta. Sodista on kirjoitettu paljon, mutta moni rintamamies kävi
vieläkin katkeramman taistelun rakentaessaan omaa ja perheensä tulevaisuutta
sodan jälkeen. Päätalon omaisuus mahtui reppuun, kun hän palasi vakavasti
vammautuneena sodasta.
9) Koelentäjän kokemuksia
Jyrki
Laukkanen: Koelentäjän päiväkirjasta II (Koala 2016, 208 s.)
Sotilaslentämisestä ja ilmailun
historiasta kiinnostuneille tämä kirja lienee pakollinen hankinta.
Insinöörieverstiluutnantti (evp.) Jyrki Laukkanen kertoo vaiheikkaista
kokemuksistaan Ilmavoimien koelentäjänä yksittäisistä lentosuorituksista
laajoihin projekteihin asti. Nyt voi liioittelematta väittää, että vauhtia ja
vaarallisia tilanteita riittää. Kuvitus on hyvin runsas ja kalustoa riittää
kaksitasoista moderneihin suihkuhävittäjiin asti. Aikahaarukka ulottuu
1960-luvun puolivälistä 2000-luvulle.
10) Tuho tulee taivaalta
Antero Raevuori: Tuho taivaalta
– Talvisodan pommitukset 1939 – 1940 (Otava 2016, 367 s.)
Tämä on ilmeisesti ensimmäinen
kokonaisesitys Suomen kokemista pommitustuhoista talvisodassa. Helsingin
pommituksia on käsitelty monissa teoksissa, samoin muiden suurempien
kaupunkien. Lähes kaikki Suomen kaupungit ja monet pienemmätkin paikkakunnat
saivat kuitenkin maistaa Stalinin terveisiä. Kirja etenee kuukausi kuukaudelta
ja sisältää paljon kiintoisaa taustoitusta. Pelkkää päivämäärien, kohteiden ja
tuhojen luettelointia kirja ei suinkaan ole, kyseessä on varteenotettava
ilmasotakirja.
11) Sotaa Suomenlahdella
Antero Uitto – Carl-Fredrik
Geust: Taistelu Suomenlahden ulkosaarista (Docendo 2016, 256 s.)
Suomenlahden ulkosaaret –
Lavansaari, Seiskari, Suursaari, Tytärsaaret sekä monet pienemmätkin – olivat
rauhan aikana idyllisiä kalastajayhteisöjä, mutta idyllit saivat väistyä
sotilaallisten intressien tieltä. Meriväylä Leningradiin liippasi liian likeltä.
Saarten historian tarkastelu alkaa ajalta ennen itsenäisyyttä ja keskittyy
viime sotiin. Runsas ja ainutlaatuinen kuvamateriaali kertoo myös
siviiliyhteisöjen elämästä. Kokenut kirjoittajakaksikko on löytänyt
asiantuntevaan kokonaisesitykseensä kuvien lisäksi runsaasti harvinaisia
karttoja ja venäläistä taustamateriaalia.
12) Tankkiässän tarina
Toni Wirtanen – Marko Tiainen:
Sturmiässä – vänrikki Börje Brotellin tarina (Revontuli 2016, 72 s.)
Rynnäkkötykkiässä Börje Brotell
(1922 – 2009) taisteli SS-miehenä Ukrainassa ennen sankaritöitään vuoden 1944
torjuntataisteluissa Suomen rintamalla. Tässä kirjassa hänen tarinansa
kerrotaan sarjakuvan keinoin. Tarina on tosi, mutta toteutus aikuiseen makuun
ehkä liiaksi ”korkeajännitysmäinen”. Nuorempi lukijapolvi voi silti hyvinkin
saada tästä kimmokkeen sotahistorian pariin. Brotellin nimikkovaunu ”Bubi” seisoo entistettynä Hämeen
Panssaripataljoonan kasarmin edustalla Parolannummella. Putken ympärillä on 11
valkoista voitonrengasta – Brotell miehistöineen oli voittotilastojen ykkönen.
