Jussi Niinistö Aamulehdessä: Varusmiehiä voidaankin käyttää yllätyshyökkäysten torjunnassa ja kriisitilanteissa

Paavo Airo
IMG_1056
Jussi Niinistö pyysi oikeuskansleri Jaakko Jonkalta lausuntoa varusmiesten käyttämisestä valmiuden kohottamisessa. Vastaus oli, että varusmiehiä voidaan käyttää kriisitilanteissa ja yllätyshyökkäysten torjunnassa.
Paavo Airo Helsinki

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) kertoo Aamulehdelle pääesikunnan juristien tulkinneen asevelvollisuuslakia väärin viimeiset 10 vuotta. Tähän asti lakia on tulkittu niin, että varusmiehiä ei voitaisi käyttää mahdollisissa kriisitilanteissa ja yllätyshyökkäysten torjunnassa. Pääesikunta on linjannut tähän asti, että varusmiehiä saisi ottaa sodan ajan joukkoihin vasta kotiutumisensa jälkeen.

– Pyysin oikeuskanslerilta lausuntoa, koska ihmettelin laintulkintaa. Muistan, kun olin suorittamassa asepalvelusta 1990-luvulla. Berliinin muuri kaatui ja meillä järjestettiin harjoituksia kriisin varalle. Olimme varusmiehinä mukana harjoituksissa. Oikeuskansleri Jaakko Jonkan lausunto oli, ettei lainsäädäntö estä varusmiesten käyttöä valmiuden kohottamiseen, Niinistö sanoo Aamulehdessä.

Aamulehti kirjoittaa Puolustusvoimien reagointikyvyn paranevan.

– Meillä on tällä hetkellä noin 8 000 ammattisotilasta, joilla on välitön valmius. Tämän joukon lisäksi saamme tuhansia nuoria miehiä lisää varusmiespalveluksesta. Se on merkittävä lisä ja nostaa valmiutta, Niinistö sanoo lehdessä.

Niinistö myös korostaa lehdessä, että mahdollisissa kriiseissä ei käytettäisi alokkaita, vaan vasta tietyn koulutusjakson suorittaneita varusmiehiä. 


Jaa tämä sivu