• Puolustusvoimat

Jussi Niinistö Aamulehdessä: Varusmiehiä voidaankin käyttää yllätyshyökkäysten torjunnassa ja kriisitilanteissa

Pääesikunnan juristit ovat puolustusministeri Niinistön oikeuskanslerilta saaman lausunnon mukaan tulkinneet lakia väärin viimeiset 10 vuotta.

Paavo Airo

Jussi Niinistö pyysi oikeuskansleri Jaakko Jonkalta lausuntoa varusmiesten käyttämisestä valmiuden kohottamisessa. Vastaus oli, että varusmiehiä voidaan käyttää kriisitilanteissa ja yllätyshyökkäysten torjunnassa.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) kertoo Aamulehdelle pääesikunnan juristien tulkinneen asevelvollisuuslakia väärin viimeiset 10 vuotta. Tähän
asti lakia on tulkittu niin, että varusmiehiä ei voitaisi käyttää mahdollisissa
kriisitilanteissa ja yllätyshyökkäysten torjunnassa. Pääesikunta on linjannut
tähän asti, että varusmiehiä saisi ottaa sodan ajan joukkoihin vasta
kotiutumisensa jälkeen.

– Pyysin oikeuskanslerilta lausuntoa, koska ihmettelin laintulkintaa.
Muistan, kun olin suorittamassa asepalvelusta 1990-luvulla. Berliinin muuri
kaatui ja meillä järjestettiin harjoituksia kriisin varalle. Olimme
varusmiehinä mukana harjoituksissa. Oikeuskansleri Jaakko Jonkan lausunto
oli, ettei lainsäädäntö estä varusmiesten käyttöä valmiuden kohottamiseen,
Niinistö sanoo Aamulehdessä.

Aamulehti kirjoittaa
Puolustusvoimien reagointikyvyn paranevan.

– Meillä on tällä hetkellä noin 8 000 ammattisotilasta,
joilla on välitön valmius. Tämän joukon lisäksi saamme tuhansia nuoria miehiä
lisää varusmiespalveluksesta. Se on merkittävä lisä ja nostaa valmiutta,
Niinistö sanoo lehdessä.

Niinistö myös korostaa lehdessä, että mahdollisissa
kriiseissä ei käytettäisi alokkaita, vaan vasta tietyn koulutusjakson
suorittaneita varusmiehiä.