Kempeleen kunta rekrytoi ja kouluttaa aktiivisia vapaaehtoisia MPK:n kanssa

Pasi Lindroos
virka-apuharjoitus-PasiLindroos
Vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteistyötä harjoiteltiin ÄRJY17-harjoituksessa. Virka-apukurssilla tutustuttiin Virve-puhelimen käyttöön.
Miia Iivari, Ossi Hietala Helsinki

Syksyllä 2017 julkaistut Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) ja Sisäisen turvallisuuden strategia korostavat järjestöjen osuutta kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallissa. Järjestöiltä löytyy paljon erilaisia turvallisuutta tukevia koulutuksia. Yksi esimerkki tästä on Kempeleessä toimiva varatutumiskoulutuksen malli.

 

Verkostoituneet järjestöt

Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) ja sen jäsenjärjestöt haluavat olla tiiviisti mukana toiminnassa, jonka pohjalta Suomessa varaudutaan ja toimitaan erilaisissa häiriötilanteissa.

– MPK:n tavoitteena on yhtenä toimijoista varmistaa, että järjestöjen välille luodaan läheiset ja toimivat verkostot. Valmiit verkostot sekä koulutetut ja harjoitellut toimintamallit tuottavat järjestöille suorituskykyä, jota viranomaiset voivat käyttää erilaisissa häiriötilanteissa, MPK:n koulutuspäällikkö Juha Niemi kertoo.

MPK:n varautumiskoulutuksen työryhmään kuuluu edustajia Maanpuolustuskiltojen liitosta, Reserviupseeriliitosta, Reserviläisliitosta, Naisten Valmiusliitosta sekä Maanpuolustusnaisten liitosta. Alkuvuosi 2018 on järjestöjen järjestäytymisen aikaa.

– Järjestöjen tavoitteena on päästä mukaan maakuntien varautumistoimikuntiin ja viralliseksi yhteistoimintaosapuoleksi. MPK:n näkemyksen mukaan varautumistoimikunnissa voisi olla esimerkiksi kolme edustajaa: sote-, koulutus- ja pelastuspalvelujärjestöt, Niemi avaa tavoitteita.

 

Yksilöä varten ja lähiseudun hyväksi

Kouluttautumalla voi parantaa omaa ja oman yhteisön kriisinkestävyyttä. Yleistä tietotaitoa parantamalla oma henkilökohtainen kriisinsietokyky kasvaa. Osaamistaan voi kartuttaa ryhtymällä apukouluttajaksi ja syventää osallistumalla johtajakoulutukseen.

– Puolustusvoimien kertausharjoituksiin kutsutaan pääosin alle 35-vuotiaita. He ovat sotilaallisen koulutuksen parissa sodan ajan sijoituksista johtuen. Yli 35-vuotiaat ja vapaaehtoista palvelusta käymättömät naiset jäävät paljolti maan kokonaisturvallisuuspotentiaalin ulkopuolelle, Niemi sanoo.

Kouluttajakoulutuksen käyneillä ja harjaantuneilla kouluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa oman alueen varautumis- ja turvallisuuskoulutukseen. Yksi käytännön esimerkki järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöstä sekä varautumisen vahvistamisesta on Kempeleen kunnan varautumisen pilottiprojekti. 

 

Case Kempele: vapaaehtoiset mukaan

Kempeleen kunnan varautumisen pilottiprojektin yhtenä lähtökohtana on vapaaehtoisten kouluttaminen täydentämään kunnan evakuointimuodostelman henkilöstövajetta poikkeusoloissa. Kunta rekrytoi ja kouluttaa aktiivisia vapaaehtoisia yhdessä MPK:n kanssa. 

– Vapaaehtoisille suunnattu, kunnan varautumiseen liittyvä koulutus on kunnanvaltuuston hyväksymää. Alueellisella tasolla työvaliokunnassa asiaa käsittelevät sekä eri alojen viranomaiset että vapaaehtoisjärjestöt, kertoo kunnallisneuvos ja Kempeleen entinen kunnanjohtaja Kari Ahokas.

 

Rekrytointi kunnan ja aluetoimiston yhteistyönä

Kempeleen sijoittamattomalle reservin päällystölle lähetettiin Puolustusvoimien aluetoimiston kanssa kutsukirje tilaisuuteen, jossa heille kerrottiin, mistä kunnan varautumisessa ja siihen kouluttamisessa on kyse.

Myös järjestöjä lähestyttiin muiden vapaaehtoisten löytämiseksi. Kiinnostuneet ohjattiin nousujohteiseen väestönsuojelukoulutukseen. Koulutetut henkilöt varataan poikkeusolojen evakuointiorganisaatioon, ja Puolustusvoimat myöntää koulutukseen osallistumisesta rinnasteisia kertausharjoitusvuorokausia. 

– Kyse on isänmaallisesta, yhteiskunnallisesti merkittävästä toiminnasta, joka koetaan mielekkääksi ja hyödylliseksi. Toiminnassa on mahdollisuus toteuttaa maanpuolustustahtoa, Ahokas perustelee.

– Poikkeusolojen organisaatio varautuu pahimpaan, mutta koulutettua organisaatiota voisi harkita käytettäväksi myös normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa.

Naisten merkitystä ja aktiivisuutta ei pidä unohtaa: hyvää, kyvykästä ja aktiivista henkilöstöä saadaan naisista paljon. Turvallisuustyö ei ole vain reserviläisten vaan kaikkien vapaaehtoisten juttu.


Artikkeli on julkaistu myös Reserviläisen numerossa 1/2018.


Jaa tämä sivu