Keskustan kansanedustaja Jarva lisäisi nuorten koulutusta kriisitilanteiden varalle

Paavo Airo
jarva
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Marisanna Jarva (kesk.) toimii myös Paltamon Reserviupseerikerhon varapuheenjohtajana.
Paavo Airo Helsinki

eteenpäin_fotari_220pxls_jpg
Eteenpäin-juttusarjassa haastatellaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vaikuttajia ja asiantuntijoita.

Keskustan ensimmäisen kauden kansanedustaja Marisanna Jarva, 35, on naispuolisena reserviupseerina harvinainen tapaus puolustusvaliokunnassa. Naisnäkökulmaa keskusteluihin turvallisuuspolitiikasta tuova reservin luutnantti on ottanut kantaa muun muassa julkisuudessa viime aikoina keskustelua herättäneeseen ideaan naisillekin pakollisista kutsunnoista. Hän ei niitä varsinaisesti kannata. Kaikille pakollisten Puolustusvoimien kutsuntojen sijaan Jarva kannattaa sitä, että nuoria koulutettaisiin enemmän kriisitilanteiden varalta, jo ennen armeijaikää.

– Jotta varautumista voidaan parantaa, ei välttämättä tarvita mitään kalliita projekteja. En lähtisi välttämättä rakentamaan uusia malleja, vaan ennemmin varautumiskoulutusta voitaisiin ottaa mukaan opetussunnitelmaan, Jarva sanoo.

Suomen laki velvoittaa jokaista puolustamaan tarvittaessa maata, oli asepalvelus käyty tai ei. Kun jokaisella on velvollisuus puolustaa maata, pitäisi valtiolla olla myös velvollisuus tarjota jokaiselle koulutusta poikkeusolojen varalta, Jarva näkee.

– Sotilaallista sen ei tarvitse olla. Vapaaehtoisen koulutuksen kanavia tulisi tuoda esille jo kouluvaiheessa. Yhteiskunnalla on aidosti tarve siihen, että ihmisillä olisi valmiuksia kriisiaikojen varalle. Mielestäni tällä hetkellä ei anneta sellaisia valmiuksia pärjätä kriisioloissa, että olisimme valmiita kaikkiin kyberhyökkäyksiin ynnä muihin yllätyksiin.

Myöskään pääesikunta ei kannata kaikille pakollisia kutsuntoja. Keskustan vaaliohjelmassa puhuttiin niin sanotuista tulevaisuuskutsunnoista, joissa lukioikäisten miesten ja naisten kanssa käytäisiin läpi esimerkiksi jatkokoulutussuunnitelmia ja voitaisiin tarjota apua mahdollisiin ongelmiin. Se ei kuitenkaan noussut hallitusohjelmaan, eivätkä kaikkia koskevat kutsunnat näin ole juuri nyt keskustan tärkeimpien poliittisten tavoitteiden listalla.

Pääesikunnan kanta tämän tyyppisiin kutsuntoihin on ollut, että ne tulisivat turhan myöhään. On sanottu, että syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta orastaviin ongelmiin pitäisi puuttua jo aiemmassa vaiheessa.

– Itsetarkoitus ei ole tulevaisuuskutsunnoissakaan ollut ohjata naisia enemmän ja enemmän nimenomaan varusmiespalveluun. Ei ole resurssejakaan ottaa selvästi enempää ihmisiä varusmiespalvelukseen kuin nyt. Silloin tarvittaisiin enemmän varuskuntia. Sodan ajan kokoonpanonkaan suhteen ei ole tarvetta tällaiselle, eikä sikäli ole tarvetta tarjota kaikille varusmiespalvelusta vain tasa-arvon vuoksi, Jarva sanoo.

Jarva myös uskoo oman kokemuksensa pohjalta, että ne naiset, jotka haluavat suorittaa varusmiespalveluksen, löytävät kyllä nykysysteemissäkin sinne.

Naisten asepalveluksen hakijamäärät ovat nousseet viime vuosina. Tänä vuonna vapaaehtoiseen palvelukseen haki ennätysmäärä naisia, 1 126. Edellinen ennätys, 842 hakijaa, oli viime vuodelta. 


”Vapaaehtoisten toimijoiden rooli voisi olla isompi”

Jarvan mielestä olisi tärkeää, että ihmiset luottaisivat itsekin pärjäävänsä kriisioloissa. Vaikka turvallisuusympäristö on viime vuosina muuttunut huolestuttavampaan suuntaan, on vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoitus ollut jatkuvasti leikkausuhan alla ja poliittisenkin väännön aihe. Jarva uskoo, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimijoiden rooli varautumiskoulutuksen tarjoajina tulee vain korostumaan.

– Näkisin, että meillä on jopa painetta nostaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoitusta. Jonkinlainen korjaus pitäisi tehdä resurssikysymyksessä, koska näiden toimijoiden rooli voisi olla isompi koulutuksen puitteissa.

Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta tarjoava MPK joutui viime vuonna käymään yt-neuvottelut ja irtisanomaan työntekijöitään. Leikkauksia jouduttiin tekemään samaan aikaan, kun vuoden koulutusmäärä oli ennätyksellinen. MPK koulutti yli 50 000:ta suomalaista vuonna 2016.


Maanpuolustuskurssi opetti paljon

Jarva osallistui kaikille kansanedustajille tarjottavalle maanpuolustuskurssille viime marraskuussa. Armeijan käyneenäkin hän oppi paljon uutta kurssilla. Paikka eduskunnassa muutti myös Jarvan roolin mahdollisissa kriisitilanteissa sodan ajan sijoituksen vaihtuessa eduskunnan väistötiloihin.

– Ei missään muualla kuin tuolla kurssilla saa samanlaista kokonaiskuvaa siitä, miten yhteiskunta toimii ääritilanteissa. Sellaisessa tilanteessa Suomi on saari, ja meidän pitää tietää, miten esimerkiksi energian ja ruoan toimintavarmuus pelaa. Siinäkin on kyllä parantamisen varaa.

Kurssilla käytiin poikkeusolojen skenaarioita läpi oikeisiin budjetteihin perustuvilla luvuilla. Jarva kertoo toimineensa kurssilla kuvitteellisessa puolustusministerin roolissa.

 

Kiinnostus poliisin uraan veti armeijaan

Paltamon Reserviupseerikerhon varapuheenjohtaja Jarva on ollut vuosia mukana reserviläistoiminnassa. Eduskuntatyön myötä rooli sillä saralla on luonnollisesti pienentynyt.

Varusmiespalvelukseen Jarva päätyi osittain siksi, että suunnitteli aikoinaan poliisin uraa. Ajatus kuitenkin muovautui siihen suuntaan, että hän halusi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi tai yrittäjäksi. Tuli molemmat.

– Olen ollut myös partiossa 7-vuotiaasta, joten armeijaan meneminen oli aika luontevaa. Kun on mahdollisuuksia, käytetään niitä. Veljenikin oli käynyt RUK:n, ja ajattelin, että miksi en minäkin. Ei minulla myöskään ollut silloin heti lukion jälkeen varmuutta siitä, mitä lähden opiskelemaan, Paltamon viestintälukion käynyt Jarva sanoo.

 

Kuka?

Marisanna Jarva

35-vuotias, kotoisin Paltamosta.

Keskustan ensimmäisen kauden kansanedustaja.

Puolustus- ja sivistysvaliokuntien varsinainen jäsen.

Reservin luutnantti ja Paltamon Reserviupseerikerhon varapuheenjohtaja.

Suoritti naisten vapaaehtoisen asepalveluksen Kainuun prikaatissa vuosina 2001–2002. Kävi RUK:n kurssin 219 Haminassa.

Yrittäjä ja hallintotieteiden maisteri.


Jaa tämä sivu