Koulutus esille, byrokratia taustalle

Paavo Airo
peltomaki
Tapio Peltomäki (keskellä) seurasi hiljattain reserviläisten harjoittelua Helsingin Santahaminassa.
Tuomas Kaarkoski Helsinki

Pian kaksi vuotta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) puheenjohtajana toiminut Tapio Peltomäki sanoo toimivansa mielellään toisenkin kaksivuotiskauden puheenjohtajana, jos hänen palveluksensa vain kelpaavat.

Peltomäen ensimmäiselle kaudelle leimansa ovat painaneet MPK:n organisaatiomuutos ja sitä seuranneet yt-neuvottelut. Puheenjohtajan mukaan toimintakulttuurin virtaviivaistaminen tuli tarpeeseen.

– Yt:t olivat luonnollisesti vaikea paikka, mutta tehtyjen muutosten takia huonoimmat skenaariot eivät päässeet toteutumaan, Peltomäki toteaa.

Aiemmin Reserviupseeriliiton puheenjohtajanakin toiminut Peltomäki sanoo MPK:n työn muistuttavan enemmän yritysten hallitustyöskentelyä kuin järjestötyö.

– Yllättävän paljon tässä on ollut puhdasta valkokaulustyötä ja vastaavasti vähemmän kentällä olemista.

Peltomäki myöntää viihtyvänsä hyvin seuraamassa erilaisia harjoituksia. Hänen mukaansa MPK:n tärkein ydin näyttäytyy juuri kentällä.

– Se palo, jolla ihmiset osallistuvat harjoituksiin ja uhraavat omaa vapaa-aikaansa, on ihailtavaa. Meillä on tuhansia ihmisiä, jotka tekevät tätä rakkaudesta lajiin. Se hehku on ainakin minulle tässä se tärkein asia.

 

Petraamistakin riittää

Viime vuosina MPK on lähes vuodesta toiseen kellottanut ennätyslukemia sekä koulutukseen osallistujien määrissä että koulutusvuorokausissa. Peltomäen mukaan nykyisillä resursseilla kasvurajat alkavat olla ennemmin lähellä kuin kaukana. Hän sanoo yllättyneensä, kuinka hyviä ja kattavia koulutusohjelmia MPK:n koulutuspaletista löytyy.

– En ollut edes aiemmin tajunnut, kuinka korkealaatuisia ohjelmia meillä on, ja niitä on oikeasti todella paljon.

Hyvistä kasvulukemista ja koulutustarjonnasta huolimatta Peltomäen mielestä selkeitä puutteitakin löytyy yhä.

– Naisten koulutuksen kanssa ei ylletä sinne, mihin meidän pitäisi yltää. Tilausta kyllä olisi paljon enemmällekin, puheenjohtaja nostaa yhden ongelmakohdan esille.

Yksi MPK:n haasteista on myös verrattain heikko tunnettavuus. Keväällä Kantar TNS oy:n tekemän kyselyn mukaan suomalaisista 67 prosenttia tuntee Reserviläisliiton ja 60 prosenttia Reserviupseeriliiton, kun taas MPK:n vastaava luku on vaatimaton 28 prosenttia.

– Viestinnässä me emme ole onnistuneet. Alueellisesti onnistumisia tulee ja sitä kautta näkyvyyttä, mutta valtakunnallisesti olemme liian pimennossa suurissa medioissa. Meidän pitäisi rohkeammin uskoa omiin tapahtumiimme. Onhan se iso asia varsinkin paikallisesti, jos viikonloppuna harjoittelee vaikka 3 000 vapaaehtoista. Oikein tiedotettuna se kyllä kiinnostaa, Peltomäki antaa esimerkin.

– Toki on syytä myös muistaa, että MPK on vasta nuorukainen, jos sitä verrataan 1930- ja 1950-luvuilta alkaen toimineisiin isoveljiinsä.

MPK on perustettu 1990-luvulla.

 

Tulevaisuus auki

MPK:sta keskusteltaessa ei voi unohtaa sen jäsenjärjestöjä, joihin myös RUL ja RES kuuluvat. Peltomäki pitää välejä ja keskusteluyhteyttä järjestöihin hyvänä.

Tosin hän myöntää kolmen ison jäsenjärjestön (RUL, RES ja Maanpuolustuskiltojen liitto) avauksen, jossa ehdotettiin muutoksia MPK:n hallinto-organisaatioon, aiheuttaneen paljon keskustelua.

– Mielestäni koulutuksen kannalta keskeiset jäsenjärjestöt ovat hyvin edustettuina hallinto-organisaatiossa, ja niin pitääkin olla. Se, kuuluuko koulutuksen kannalta keskeisten jäsenjärjestön ääni riittävästi, on kysymys, johon vain he voivat vastata, Peltomäki sanoo.

– Meillä on 15 jäsenjärjestöä, joilla jokaisella on syys- ja kevätkokouksissamme yksi ääni. En minä voi puhua keskeisistä jäsenjärjestöistä, sillä kaikki 15 ovat meille keskeisiä. Vaikka minulla on taustani, olen silti nimenomaan MPK:n puheenjohtaja.


Luetuimmat

Jaa tämä sivu