Kriisinhallintaveteraanien opeille on tarvetta MPK:n toiminnassa – "Reserviläisten johtamisessa tarvitsee kokemusta"

Joonas Serginin kotialbumi
Joonas Sergin kriisinhallinta
Reservissä aktiivinen Joonas Sergin on saanut ainutlaatuista kokemusta muun muassa Malin haastavista olosuhteista.
Jussi-Pekka Kotilainen

Joonas Sergin on yksi niitä reserviläisistä, jotka ovat varusmiespalveluksensa jälkeen osallistuneet kriisinhallintatehtäviin maailmalla. Serginin tapauksessa ensimmäinen kierto oli Afganistanissa ja toinen Malissa. Ajatus kriisinhallintatehtäviin osallistumisesta syttyi jo aikaisessa vaiheessa.

– Osallistuin MPK:n lukiolaisten turvakurssille, josta innostus lähti. Kurssin yksi kouluttajista oli juuri palannut Kosovosta. Siitä oikeastaan innostuin hakemaan varusmiespalvelukseen Suomen kansainvälisiin valmiusjoukkoihin ja sitä kautta aikanaan kriisinhallintatehtäviin, Sergin sanoo.

MPK on kierrättänyt vuoden alusta alkaen kriisinhallintaveteraaneja eri varuskunnissa. He esittelevät varusmiehille kriisinhallintaan liittyviä aiheita kuten tehtäväkohteita ja hakeutumisprosessia. Varusmiehiä askarruttaville kysymyksille varataan runsaasti aikaa.

– Kerromme kriisinhallinnasta rehellisesti, omiin kokemuksiin perustuen ja virastokieltä välttäen. Useimmat kysymykset liittyvät kriisinhallintatehtävien arkeen, mitä tehtävät käytännössä pitävät sisällään ja minkälaisia muistoja meillä on, Sergin sanoo.

Sergin on osallistunut MPK:n koulutuksiin aktiivisesti ennen ja jälkeen kriisinhallintatehtävien. Koulutukset syvensivät osaamista, joka kantoi hedelmää ulkomaan komennuksilla.

– Olen saanut paljon kavereita ja oppinut sekä itsestäni että muista ihmisistä paljon. Reserviläisten johtamisessa tarvitsee kokemusta. Aina käytännön hierarkia ei ole samanlaista reserviläisten kuin varusmiesten kanssa, vaikka käskyvaltaa onkin. Siinä tarvitaan kokemusta ja pelisilmää, Sergin tiivistää.

 

Kokemuksen kautta kouluttamaan

Kriisinhallintaveteraaneille ja heidän opeilleen on tarvetta myös komennukselta palaamisen jälkeen. Paikallispataljoonissa ja MPK:n riveissä on tarvetta kokeneille osaajille, jotka pystyvät kouluttamaan muita reserviläisiä. Kriisinhallintakokemus antaa uusia näkökulmia kouluttamiseen.

Paikan päällä asioita näkee uudessa valossa – tapoja tehdä asioita on monia. Esimerkiksi varusteiden käyttämisestä löytää uusia puolia, joita ei välttämättä normaaleissa koulutusolosuhteissa tule esiin. Kohdemaissa usein myös ilmasto poikkeaa selkeästi kotimaan yhdeksän kuukauden nietoksista ja kolmen kuukauden tasaisista sateista.

Kaksi kriisinhallintarotaatiota ovat tuoneet paljon kokemusta ja vankkaa tekemisen taitoa Serginille. Toimiessaan vapaaehtoisena kouluttajana hän ei kuitenkaan koe oleelliseksi nostaa esiin kriisinhallintakokemustaan koulutettaville.

– Luotettavuuden pitää tulla omasta tekemisestä, eikä pelkästään siitä, että on ollut kriisinhallintatehtävissä, Sergin toteaa.

 

Aktiivisuus palkitsee

Kriisinhallintatehtävät tarjoavat ainutlaatuisia kokemuksia, joita muualta ei saa. Monet tehtävissä palvelleet hakeutuvatkin jossain vaiheessa uudelleen tehtäviin. MPK:n toimintaan osallistuminen on tehokkaimpia tapoja pitää vaadittavat luvat voimassa, mikä helpottaa uusiin tehtäviin hakeutuessa.

Serginin terveiset kriisinhallintaveteraaneille ja tulevaisuudessa kriisinhallintatehtäviin osallistuville ovat selkeät.

– Teette tärkeää työtä. Tehtäviin kannatta lähteä, jos elämäntilanne antaa periksi. Sellaisia veljiä ja sisaria ette muualta saa. Erityisesti naisia kaivataan tehtäviin lisää!


Artikkeli on julkaistu myös Reserviläisen numerossa 3/2018.


Jaa tämä sivu