• Puolustusvoimat

Lisämääräraha hallitusohjelmassa

Hallitus lupaa varmistaa riittävät kertausharjoitusmäärät reserviläisille. Myös merivoimien taistelualuskalustosta on määrä tehdä päätös.

Tuomas Kaarkoski

Reserviläisille hallitusohjelmassa luvataan varmistaa riittävät kertausharjoitusmäärät sekä turvata vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytykset.

Parlamentaarisen selvitysryhmän esittämä 150 miljoonan euron
lisämääräraha puolustusvoimille on kirjattu keskiviikkoiltapäivänä julkaistuun
uuteen hallitusohjelmaan. 

­– Suomen puolustus perustuu yleiselle asevelvollisuudelle
ja koko maan puolustamiselle. Puolustuksen uskottavuudesta huolehditaan
kaikissa olosuhteissa. Suomi ylläpitää laaja-alaisesti keskeisiin
sotilaallisiin suorituskykyihin liittyvää kansallista teknologista osaamista
sekä riittävää huoltovarmuutta ja puolustusteollisuutta. Hallitus korottaa
puolustusmäärärahoja parlamentaarisen selvitysryhmän raportin (Puolustuksen
pitkän aikavälin haasteet, 2014) esityksen mukaisesti, asiakirjassa todetaan.

Samalla hallitusohjelmassa todetaan myös uuden hallituksen
päättävän merivoimien taistelualuskaluston suorituskyvyn korvaamisesta, jonka
lisäksi hallitus käynnistää Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisen.

Reserviläisille hallitusohjelmassa luvataan varmistaa
riittävät kertausharjoitusmäärät sekä turvata vapaaehtoisten harjoitusten ja
reservin omaehtoisen koulutuksen edellytykset.

Nato-mahdollisuus

Hallitusohjelmassa todetaan Suomen olevan sotilasliittoon
kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa sekä
ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Mahdollisen Nato-jäsenyyden
vaikutuksia Suomelle tullaan arvioimaan hallituksen laatiman ulko- ja
turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä.

Venäjä puolestaan luokitellaan Suomelle merkittäväksi
naapuriksi. Suomi aikoo noudattaa EU:n yhteisiä Venäjä-linjauksia, mutta
ylläpitää myös maiden monipuolisia kahdenvälisiä suhteita.

– Hallitus ottaa huomioon, että erityisesti Ukrainan
kriisin seurauksena Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on
heikentynyt, hallitusohjelmassa todetaan.

Hallitusohjelmassa todetaan Suomen keskittyvän jatkossa  Suomen kannalta merkityksellisimpiin ja vaikuttavimpiin
sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Sen sijaan Suomi vähentää
osallistumista sotilaallisiin rauhanturvaoperaatioihin.

Hallitus aikoo myös avata puolustusvoimien ruokahuollon
kilpailulle asteittain vuodesta 2017 lähtien.

Kasvavat riskit

Hallitusohjelman mukaan kasvavat riskit ja uhat edellyttävät
koko yhteiskunnalta uudenlaista valmiutta ja varautumista. Uusiin uhkiin kuten
hybridivaikuttamiseen, kyberhyökkäyksiin ja terrorismin torjuntaan aiotaan
panostaa. Tarkempaan syyniin menevät myös tiettyjen alueiden maa- ja
kiinteistökaupat.

– Hallitus esittää säädösperustaa ulkomaantiedustelulle
ja tietoliikennetiedustelulle sekä tarkentaa kokonaisturvallisuuden kannalta
merkittävien maa-alueiden ja kiinteistöjen hankintaan sekä kaksoiskansalaisuuteen
liittyvää lain- säädäntöä.