MPK:n yt-neuvottelut ohi, irtisanottaville tarjotaan töitä uusien tehtävien parissa

Tuomas Kaarkoski
döbelninkatu
MPK:n keskustoimisto sijaitsee Döbelninkadulla Helsingin Töölössä. Keskustoimisto säilytetään, ja sinne keskitetään hallinnollisia tehtäviä.
Paavo Airo Helsinki

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) yt-neuvottelut ovat päättyneet. Niiden tuloksena MPK:n hallitus esittää taloudellisista ja tuotannollisista syistä yhdistyksen vuosikokoukselle MPK:n organisaation muuttamista. MPK:n koulutus- ja tukiyksiköt (KOTU) lakkautetaan. Samalla kaikkien KOTU-päälliköiden tehtävät lakkaavat. Kaikille irtisanottaville tarjotaan töitä uusien perustettavien tehtävien parissa.

MPK perustaa koulutuspaikkoja maakuntiin ja rekrytoi niihin suoritepalkkaisia koulutuspäälliköitä. Hallintotehtävien hoitamiseksi Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan maanpuolustuspiireihin perustetaan osa-aikainen koulutussihteerin tehtävä. Yhteys Puolustusvoimien joukko-osastoihin ja aluetoimistoihin varmistetaan perustamalla apulaispiiripäällikön tehtävät niihin piireihin, joissa on MPK:n toiminnan kannalta keskeisiä yhteistyötahoja. Niitä ovat Hämeenlinna, Kouvola ja Rovaniemi.

 

Uudella mallilla MPK voi panostaa sinne, missä kysyntää on

Yhteistoimintaneuvotteluihin päädyttiin siksi, että MPK:lle myönnettävää valtionapua on esitetty leikattavaksi. Aiempinakin vuosina on ollut samanlaisia esityksiä, mutta valtionapu on lopulta pysynyt suunnilleen saman suuruisena. MPK ei kuitenkaan enää halua joutua suunnittelemaan kahta eri linjaa sen mukaan, leikataanko valtionapua vai ei. MPK:n puheenjohtaja Tapio Peltomäki kuvailee uutta organisaatiomallia joustavammaksi.

– Jos ensi vuoden valtionapu pysyy ennallaan, MPK kykenee pitämään henkilötyövuosien määränkin ennallaan (45 henkilötyövuotta). Henkilöstön rakenne vain on silloin erilainen kuin ennen. Uusi rakenne myös mahdollistaa sen, että MPK voi panostaa sinne, missä kysyntää on, Peltomäki sanoo.

Peltomäen mukaan MPK:ssa ollaan hyvin toiveikkaita sen suhteen, että valtionapu pysyy ensi vuonnakin tämän vuoden tasolla, vaikka sitä on esitetty leikattavaksi.

– Mutta MPK:n rakenteelle on tehtävä jotain, jotta tätä samaa keskustelua ei tarvitse käydä joka vuosi. Käytännössä muutamme kiinteitä kuluja muuntuviksi kuluiksi, Peltomäki sanoo.

Peltomäki toteaa puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok.) tiivistäneen MPK:n ongelman hyvin tuoreimmassa Reserviläisessä.

– Tämä on toisten ihmisten arkea. Toimintaa ei voi suunnitella sen pohjalta, että kyllä eduskunta sen rahoituksen ehkä kuitenkin korjaa, Kanerva totesi.

– Tämä on MPK:n toimijoiden arkea, eikä pelkästään palkkatyöntekijöiden, vaan tuhansien muidenkin, Peltomäki täydentää.

Mikäli MPK:n valtionapu laskee valtion talousarviossa esitetyllä tavalla, vähenee henkilötyövuosimäärä noin 10:llä ja aiheuttaa 30 prosentin laskun koulutustuloksessa. Jos valtionapu säilyy vuoden 2016 tasolla, ei kokonaishenkilötyövuosimäärääkään tarvitse vähentää nykyisestä 45:stä. Vuoden 2016 valtionapu on 1,8 miljoonaa euroa ja ensi vuodelle on esitetty 400 000 euron leikkauksia.

Yt-neuvottelujen tuloksena nykyinen MPK:n keskustoimisto ja maanpuolustuspiiriorganisaatio säilytetään. Kaikki hallinnolliset tehtävät keskitetään keskustoimistoon ja maanpuolustuspiirien toimistoihin.

MPK:n yhdistyksen kokous päättää muutoksesta lopullisesti marraskuussa 2016.

 

Liittyy aiheeseen:

25.8.2016 MPK aloittaa yt-neuvottelut 

17.8.2016 Leikkuri uhkaa maanpuolustusjärjestöjen toimintaa

24.3.2016 Haglundilta kirjallinen kysymys MPK:n rahoituksesta 


Jaa tämä sivu