Naisten Valmiusliitto suhtautuu varauksella ideaan yhteisistä kutsunnoista. Esimerkiksi Reserviläisliitto, vihreät ja
puolustusministeri Jussi Niinistö
(ps.) ovat kannattaneet kutsuntojen laajentamista koko ikäluokkaa koskeviksi.
Naisten Valmiusliitto kokee tärkeämmäksi sen, että naisille saataisiin enemmän
tietoa vapaaehtoisesta asepalveluksesta, jo ennen kutsuntoihin osallistumista.
– Tietoa ei pitäisi saada vasta kutsunnoissa, vaan
aiemmin. Pitäisi tehdä ministeriötasolta lähtevää selvitystyötä siitä, miten
tietoisuutta naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta voitaisiin lisätä.
Pidämme tärkeänä myös sitä, miten varautumiskoulutusta koskeva tieto
saavuttaisi kaikki, Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhonen sanoo.
Naisten Valmiusliitto ei ehdottomasti poissulje ajatusta
naisten kutsunnoista. Liitto kokee naisten olevan miehiä heikommassa asemassa
siksi, että kaikki miehet tavoitetaan kutsunnoissa, mutta naisia ei.
Syrjäytymisen ehkäisemistä ajatellen jokin saman tyyppinen tilaisuus kuin
kutsunnat voisi sopia naisille, mutta pakollisuus ei ole Naisten Valmiusliiton
mielestä paras vaihtoehto.
– Yleensä pakollisiin kutsuntoihin tulematta
jättämisestä seuraa jokin sanktio. Senkin takia suhtaudumme varauksella yhteisiin kutsuntoihin. Jos kutsunnat olisivat pakollisia kaikille, pitäisi myös sanktion koskea kaikkia. Naisille asepalvelus on vapaaehtoista ja siihen hakeutuvilla on korkea motivaatio. Tämä sopii huonosti yhteen pakollisten kutsuntojen kanssa. Voidaan myös kysyä, ovatko yleiset koko ikäluokkaa koskevat kutsunnat oikeasti tehokas tapa ehkäistä syrjäytymistä, Suhonen sanoo.
Puolustusvoimien pääesikunta ei kannata naisten kutsuntoja
muun muassa resurssien puutteen vuoksi.
Liitto haluaisi, että
armeijaa käymättömienkin poikkeusolojen tehtävät määriteltäisiin
Naisten Valmiusliitto kannattaa varaamisrekisteriä, jossa määriteltäisiin
koulutettujen vapaaehtoisten – armeijaa käymättömienkin – poikkeusolojen tehtävät. Rekisteri
osoittaisi, mitä osaamista maasta löytyy ja mitä puuttuu.
– Yhteiskunnan pitäisi selkeämmin tukea naistenkin
varaamista Puolustusvoimien ja viranomaisten erikseen nimeämiin tukitoimiin.
Suhosen mukaan naisten motivaatio kouluttautua ja kouluttaa
näkyy entistä vahvemmin liiton toiminnassa. Hänen mukaansa toimintaympäristön
epävakaus näkyy siten, että koulutukseen haluaa entistä useampi. Toimintaan
osallistuvat kokevat myös kriisejä seuraavan jälkihoidon tärkeäksi taidoksi.
Naisten
Valmiusliitto yhdistää naisten vapaaehtoista maanpuolustus- ja
turvallisuustyötä tekeviä järjestöjä, joissa toimii noin 144 000 naista.
