Naisten Valmiusliitto suhtautuu varauksella ideaan yhteisistä kutsunnoista

nasta
Naisten Valmiusliitto järjestää vuosittain kaksi Nasta-harjoitusta, joihin osallistuu satoja naisia. Ne ovat liiton pääharjoituksia.
Paavo Airo Helsinki

Naisten Valmiusliitto suhtautuu varauksella ideaan yhteisistä kutsunnoista. Esimerkiksi Reserviläisliitto, vihreät ja puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) ovat kannattaneet kutsuntojen laajentamista koko ikäluokkaa koskeviksi. Naisten Valmiusliitto kokee tärkeämmäksi sen, että naisille saataisiin enemmän tietoa vapaaehtoisesta asepalveluksesta, jo ennen kutsuntoihin osallistumista.

– Tietoa ei pitäisi saada vasta kutsunnoissa, vaan aiemmin. Pitäisi tehdä ministeriötasolta lähtevää selvitystyötä siitä, miten tietoisuutta naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta voitaisiin lisätä. Pidämme tärkeänä myös sitä, miten varautumiskoulutusta koskeva tieto saavuttaisi kaikki, Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhonen sanoo.

Naisten Valmiusliitto ei ehdottomasti poissulje ajatusta naisten kutsunnoista. Liitto kokee naisten olevan miehiä heikommassa asemassa siksi, että kaikki miehet tavoitetaan kutsunnoissa, mutta naisia ei. Syrjäytymisen ehkäisemistä ajatellen jokin saman tyyppinen tilaisuus kuin kutsunnat voisi sopia naisille, mutta pakollisuus ei ole Naisten Valmiusliiton mielestä paras vaihtoehto.

– Yleensä pakollisiin kutsuntoihin tulematta jättämisestä seuraa jokin sanktio. Senkin takia suhtaudumme varauksella yhteisiin kutsuntoihin. Jos kutsunnat olisivat pakollisia kaikille, pitäisi myös sanktion koskea kaikkia. Naisille asepalvelus on vapaaehtoista ja siihen hakeutuvilla on korkea motivaatio. Tämä sopii huonosti yhteen pakollisten kutsuntojen kanssa. Voidaan myös kysyä, ovatko yleiset koko ikäluokkaa koskevat kutsunnat oikeasti tehokas tapa ehkäistä syrjäytymistä, Suhonen sanoo.

Puolustusvoimien pääesikunta ei kannata naisten kutsuntoja muun muassa resurssien puutteen vuoksi.

 

Liitto haluaisi, että armeijaa käymättömienkin poikkeusolojen tehtävät määriteltäisiin

Naisten Valmiusliitto kannattaa varaamisrekisteriä, jossa määriteltäisiin koulutettujen vapaaehtoisten – armeijaa käymättömienkin – poikkeusolojen tehtävät. Rekisteri osoittaisi, mitä osaamista maasta löytyy ja mitä puuttuu.

– Yhteiskunnan pitäisi selkeämmin tukea naistenkin varaamista Puolustusvoimien ja viranomaisten erikseen nimeämiin tukitoimiin.

Suhosen mukaan naisten motivaatio kouluttautua ja kouluttaa näkyy entistä vahvemmin liiton toiminnassa. Hänen mukaansa toimintaympäristön epävakaus näkyy siten, että koulutukseen haluaa entistä useampi. Toimintaan osallistuvat kokevat myös kriisejä seuraavan jälkihoidon tärkeäksi taidoksi.

Naisten Valmiusliitto yhdistää naisten vapaaehtoista maanpuolustus- ja turvallisuustyötä tekeviä järjestöjä, joissa toimii noin 144 000 naista. 

Jaa tämä sivu