Nousujohteinen maanpuolustuskoulutus jatkuu varusmiespalveluksen jälkeen

Olli Peltonen
2-2018 Kossila-OlliPeltonen (2)
Johannes Kossila on kotiutumisensa jälkeen edennyt kurssilaisen asemasta monien harjoituskokonaisuuksien johtoon.
Ossi Hietala

Vapaaehtoinen maanpuolustus on monille varusmiespalveluksen suorittaneille ja muille kansalaisille tärkeä harrastus. Vuosittain noin 50 000 suomalaista osallistuu Maanpuolustuskoulutuyhdistyksen (MPK) koulutukseen. Heistä reilut 34 000 on reserviläisiä, jotka osallistuvat sotilaalliseen koulutukseen. Toiminnan mahdollistavat noin 2 500 vapaaehtoisesti sitoutunutta kouluttajaa ja tukitoimijaa.

Eräs aktiivinen reserviläinen on lounaissuomalainen luutnantti (res.) Johannes Kossila. Hän on kahdeksan vuoden aikana ehtinyt toimia niin kouluttajana, kurssinjohtajana kuin harjoituksenjohtajanakin.

– Kotiuduin tammikuussa 2010. Kävin vuoden sisällä siitä ensimmäisen kouluttajakurssin ja seuraavana vuonna kouluttamisen jatkokurssin, Kossila kertoo.

Tänä vuonna hän osallistuu muun muassa MPK Lounais-Suomen maanpuolustuspiirin TALVI- ja KEVÄT-harjoitusten johtotehtäviin.


Koulutuspolku vie avaintehtäviin

MPK:n koulutus muodostaa yhä useammin nousujohteisia koulutuspolkuja, jotka alkavat peruskursseista ja etenevät jatko- ja erikoiskursseihin. Usein jatkotasolla on valittavissa yksi tai useampi koulutuspolku, kuten kohteensuojaus tai liikkeenedistäminen.

– Omia tietoja ja taitoja pääsee laajentamaan ja syventämään. Tarjolla on myös kovaa sotilas-, kalusto- ja johtamisosaamista, Kossila kertoo.

Lisäksi reserviläinen voi ryhtyä kouluttajaksi varusmiesaikaiseen aselajiin tai laajentaa osaamistaan reservissä opiskeltuihin aiheisiin.

– Vuonna 2015 olin pioneeriaiheisella kouluttajakurssilla, vaikka olen taustaltani jääkäri. Toiminnassa tutustuu moniin kiinnostaviin juttuihin, joista en varusmiesaikana ollut kuullutkaan, kuten kyberturvallisuuskoulutukseen.


Simulaattorit ja etäopiskelu nousussa

Kuten Puolustusvoimissa, myös MPK:ssa koulutusta tuetaan paljon erilaisilla verkko- ja simulaattoriratkaisuilla. Harjoituksiin kuuluu pääsääntöisesti PVMoodle-työtila mahdollisine ennakkotehtävineen, ja moni taisteluharjoitus toteutetaan KASI-simulaattorien kanssa. Niin ikään virtuaalinen VBS3-koulutusympäristö tekee tuloaan MPK:n toimintaan.

Myös verkko-opetus ja erilaiset simulaattorit tarjoavat reserviläiselle mahdollisuuden syvälliseen perehtymiseen ja erilaisissa avaintehtävissä toimimiseen.


Monipuolisia etenemismahdollisuuksia

Kossila kehuu MPK:n tarjoamia etenemismahdollisuuksia monipuolisiksi ja sopivasti haastaviksi. Perusasioista edetään yhä vaativampiin kokonaisuuksiin, ja aktiivisen vapaaehtoisen kehittymistä tehtävissään tuetaan voimakkaasti.

– Ainahan se vaatii tiettyä omaa aloitteellisuutta, mutta kysymällä pääsee mukaan ja eteenpäin. Aktiivisuudella ja sen näyttämisellä toiminnasta saa paljon irti.

Monista MPK:n harjoituksista myönnetään kertausharjoitusvuorokausia. Aktiivinen osallistuminen siis vaikuttaa paitsi osaamiseen ja poikkeusolojen tehtävään, myös mahdollisiin ylennyksiin.

Lisäksi reserviläinen voi hakeutua Puolustusvoimien täydennyskursseille. Vuorovuosin järjestettävillä kursseilla koulutetaan miehistöstä aliupseereja ja aliupseereista upseereja reservissä. Puolustusvoimat ja MPK myös pohtivat lähivuosina sitä, miten täydennyskoulutuksen toteutusta tulisi kehittää, jotta se palvelisi tarkoitustaan mahdollisimman hyvin.


Jaa tämä sivu