• Vapaaehtoinen maanpuolustus

Nousujohteinen maanpuolustuskoulutus jatkuu varusmiespalveluksen jälkeen

MPK:n harjoituksissa pääsee harjoittelemaan niin aselajitaitoja, ammuntaa kuin johtamista ja kouluttamistakin. Aktiivinen osallistuminen vaikuttaa myös poikkeusolojen tehtäviin ja ylennyksiin.

Olli Peltonen

Johannes Kossila on kotiutumisensa jälkeen edennyt kurssilaisen asemasta monien harjoituskokonaisuuksien johtoon.

Vapaaehtoinen maanpuolustus on monille
varusmiespalveluksen suorittaneille ja muille kansalaisille tärkeä harrastus. Vuosittain
noin 50 000 suomalaista osallistuu Maanpuolustuskoulutuyhdistyksen (MPK) koulutukseen. Heistä reilut
34 000 on reserviläisiä, jotka osallistuvat sotilaalliseen koulutukseen.
Toiminnan mahdollistavat noin 2 500 vapaaehtoisesti sitoutunutta
kouluttajaa ja tukitoimijaa.

Eräs aktiivinen reserviläinen on lounaissuomalainen
luutnantti (res.) Johannes Kossila. Hän
on kahdeksan vuoden aikana ehtinyt toimia niin kouluttajana, kurssinjohtajana
kuin harjoituksenjohtajanakin.

– Kotiuduin tammikuussa 2010. Kävin vuoden
sisällä siitä ensimmäisen kouluttajakurssin ja seuraavana vuonna kouluttamisen
jatkokurssin, Kossila kertoo.

Tänä vuonna hän osallistuu muun muassa
MPK Lounais-Suomen maanpuolustuspiirin TALVI- ja KEVÄT-harjoitusten
johtotehtäviin.

Koulutuspolku vie avaintehtäviin

MPK:n koulutus muodostaa yhä useammin nousujohteisia
koulutuspolkuja, jotka alkavat peruskursseista ja etenevät jatko- ja
erikoiskursseihin. Usein jatkotasolla on valittavissa yksi tai useampi koulutuspolku,
kuten kohteensuojaus tai liikkeenedistäminen.

– Omia tietoja ja taitoja pääsee laajentamaan
ja syventämään. Tarjolla on myös kovaa sotilas-, kalusto- ja johtamisosaamista,
Kossila kertoo.

Lisäksi reserviläinen voi ryhtyä
kouluttajaksi varusmiesaikaiseen aselajiin tai laajentaa osaamistaan reservissä
opiskeltuihin aiheisiin.

– Vuonna 2015 olin pioneeriaiheisella
kouluttajakurssilla, vaikka olen taustaltani jääkäri. Toiminnassa tutustuu moniin
kiinnostaviin juttuihin, joista en varusmiesaikana ollut kuullutkaan, kuten
kyberturvallisuuskoulutukseen.


Simulaattorit ja etäopiskelu nousussa

Kuten Puolustusvoimissa, myös MPK:ssa
koulutusta tuetaan paljon erilaisilla verkko- ja simulaattoriratkaisuilla.
Harjoituksiin kuuluu pääsääntöisesti PVMoodle-työtila mahdollisine
ennakkotehtävineen, ja moni taisteluharjoitus toteutetaan KASI-simulaattorien
kanssa. Niin ikään virtuaalinen VBS3-koulutusympäristö tekee tuloaan MPK:n
toimintaan.

Myös verkko-opetus ja erilaiset
simulaattorit tarjoavat reserviläiselle mahdollisuuden syvälliseen
perehtymiseen ja erilaisissa avaintehtävissä toimimiseen.

Monipuolisia etenemismahdollisuuksia

Kossila kehuu MPK:n tarjoamia
etenemismahdollisuuksia monipuolisiksi ja sopivasti haastaviksi. Perusasioista
edetään yhä vaativampiin kokonaisuuksiin, ja aktiivisen vapaaehtoisen
kehittymistä tehtävissään tuetaan voimakkaasti.

– Ainahan se vaatii tiettyä omaa aloitteellisuutta,
mutta kysymällä pääsee mukaan ja eteenpäin. Aktiivisuudella ja sen
näyttämisellä toiminnasta saa paljon irti.

Monista MPK:n harjoituksista myönnetään
kertausharjoitusvuorokausia. Aktiivinen osallistuminen siis vaikuttaa paitsi
osaamiseen ja poikkeusolojen tehtävään, myös mahdollisiin ylennyksiin.

Lisäksi reserviläinen voi hakeutua
Puolustusvoimien täydennyskursseille. Vuorovuosin järjestettävillä kursseilla
koulutetaan miehistöstä aliupseereja ja aliupseereista upseereja reservissä.
Puolustusvoimat ja MPK myös pohtivat lähivuosina sitä, miten
täydennyskoulutuksen toteutusta tulisi kehittää, jotta se palvelisi tarkoitustaan
mahdollisimman hyvin.