Reserviupseerikoulussa (RUK) on testattu noin vuoden ajan palvelusjoustoa, joka on osa laajempaa Puolustusvoimien terveydenhuollon uudistamista. Palvelusjouston ideana on, että varusmies voi jättää osan päivän ohjelmasta väliin menemättä lainkaan terveysasemalle. Vapautuksen tietyistä palvelustehtävistä voi myöntää kouluttaja – yleensä joko yksikön vääpeli tai yksikön päällikkö. Aiemmin varusmiesten on täytynyt hakea terveysasemalta vapautusta kaikissa tapauksissa.
– Varusmies ilmoittaa vaivoistaan, ja hänen kanssaan katsotaan, mihin osaan päivän ohjelmasta hän voi osallistua. Tämä vähentää odotusaikoja terveysasemalla ja varusmies saa oppia siltäkin päivältä, vaikka ei kaikkeen koulutukseen voi osallistua, Sotilaslääketieteen keskuksen lääkintäkapteeniluutnantti Jarno Gauffin sanoo.
Käytännössä tällainen tilanne voi olla esimerkiksi, jos varusmiehellä on koulutuksen jäljiltä rakkoja jalassa. Silloin voi olla järkevää jättää Cooperin juoksutesti väliin.
– Tällaisen toteamiseenhan ei siviilimaailmassakaan tarvita lääkärikäyntiä.
Esimies ei siis arvioi varusmiehen terveydentilaa kuten terveydenhuollon ammattilaiset. Esimies vain sopii varusmiehen kanssa, mikä osa palveluksesta on järkevää jättää väliin. Joskus varusmiehen motivaatio on Gauffinin mukaan turhankin korkealla. Varusmies kokisi selviävänsä pelkällä ilmoituksella, mutta kantahenkilökunta katsoo, että terveysasemakäynti on tarpeen. RUK:hon valituilla voi herkästi olla todella kova halu osallistua palvelukseen. Toisaalta Gauffin toteaa myös ihmisen olevan itse itsensä paras asiantuntija.
– Esimerkiksi, jos varusmies mittaa yksikössä kuumeen ja kuumetta on, niin voi olla, ettei terveysasemalle silti tarvitse lähteä. Jos pelkän levon koetaan riittävän, voidaan näin toimia. Totta kai, jos hoitoa katsotaan tarvittavan, on mentävä terveysasemalle.
Työelämästä mallia terveydenhuollon ajanvaraukseen
Puolustusvoimat tavoittelee uudistuksella enemmän työelämää muistuttavaa terveydenhuoltoa. Niin sanotusti omalla ilmoituksella palveluksesta pois jääminen keventää henkilökunnan työkuormaa terveysasemalla sekä vähentää varusmiesten jonotusta siellä.
Puolustusvoimat on ottamassa vuodenvaihteen jälkeen käyttöön uuden hoidontarpeen arviointitavan, joka toimisi suunnilleen samalla tavalla kuin siviilissä työterveyteen hakeutuessa.
– Ideana on, että terveysasemalle hakeutuva varusmies saa tiedon, millaisella aikataululla häntä voidaan hoitaa. Hoitoaika voidaan varata parhaiten yksikön ohjelmaan sopivalle ajalle, Gauffin kertoo.
Tavoite on, että systeemi olisi mahdollisimman joustava varusmiehelle ja henkilökunnan resurssit saataisiin käytettyä mahdollisimman tehokkaasti. Hoidontarpeen arviointitapa on lähiaikojen suurin uudistus terveydenhuollon kokonaisuudessa.
Puolustusvoimat on myös liittymässä kanta-arkistoon. Se saadaan marraskuun lopussa käyttöön.
Palvelusjouston kokeilu jatkuu vielä
Palvelusjouston kokeilu alkoi noin vuosi sitten RUK:n kurssilta 247. Nyt kokeilu on laajentunut muun muassa urheilukouluun ja merisotakouluun. Puolustusvoimat hakee vielä kokeilusta kokemuksia. Kokeilussa edetään maltillisesti ja saapumiseräkohtaisesti. Gauffinin mukaan kokeilusta on saatu hyviä kokemuksia, samoin RUK:n henkilökunta on kokenut palvelusjouston hyväksi asiaksi.
– Sotilaslääketieteen keskus toivoo palvelusjoustoa mahdollisimman laajasti käyttöön. Uudistuksen aikataulu ei kuitenkaan ole meidän käsissämme, vaan siitä päättää Pääesikunta, Gauffin toteaa.
Toinenkin merkittävä uudistus varusmiespalvelukseen tulossa
Palvelusjouston lisäksi Puolustusvoimat on testannut tänä vuonna toistakin varusmiespalvelusta merkittävästi muokkaavaa uudistusta. Elokuun lopulla Reserviläinen kertoi Jääkäriprikaatin olevan ottamassa uuden palvelusrytmin pysyvästi käyttöön. Se tarkoittaa varusmiehille pidempiä yhtäjaksoisia lomia ja vastaavasti pidempiä jaksoja palveluksessa. Toistaiseksi rytmiä on käytetty vain Sodankylässä, mutta se on laajenemassa ainakin Rovaniemelle tulevina vuosina. Sen etuna on muun muassa paremman palautumisen mahdollistaminen lomien aikana.
