Palvelusjouston tulos: RUK:n terveyskeskuskäynnit vähenivät noin 15 prosentilla

Janne Kosonen
RUKpäärakennus
Reserviupseerikoulu sijaitsee Haminassa. Kuvassa RUK:n päärakennus.
Paavo Airo Helsinki

Haminan Reserviupseerikoulussa (RUK) on saatu positiivisia kokemuksia palvelusjoustosta. Kokeilu, jossa vapautusta osasta päivän palveluksesta on voinut hakea suoraan esimieheltä, on ollut käynnissä noin vuoden. Nyt on menossa kolmas RUK:n kurssi, jolla palvelusjoustoa kokeillaan. Reserviupseerikurssin johtaja, everstiluutnantti Vesa Laitonen kertoo kokeilun vähentäneen upseerioppilaiden terveyskeskuskäyntejä noin 15 prosentilla.

– Emme ole RUK:ssa oikein keksineetkään, miten tätä voisi käyttää väärin. Palvelusjoustoa käyttämällä upseerioppilaille ei kerry poissaolopäiviä, jotka voivat pahimmillaan johtaa jopa kurssin keskeytymiseen, Laitonen sanoo.

Jos RUK:ssa kertyy noin kahden viikon verran poissaolopäiviä, aletaan miettiä, keskeytyykö oppilaan kurssi. Jos kurssi keskeytyy normaaleista terveydellisistä syistä, RUK tarjoaa kuitenkin mahdollisuutta palata myöhemmin uudelle kurssille.


”Käsittely vie kouluttajalta alle minuutin”

Palvelusjoustoa hakiessa varusmies täyttää lomakkeen ja vie sen kouluttajalle hyväksyttäväksi. Laitosen mukaan hakemuksen käsittely vie kouluttajalta alle minuutin, eikä kokeilu ole lisännyt työkuormaa merkittävästi. Päinvastoin se on vähentänyt terveysaseman henkilökunnan työkuormaa.

– Tämä ei siis sekoita henkilökunnan aikataulua millään tavalla.

Palvelusjoustoa on voinut hakea yhdeksi päiväksi kerrallaan ja enintään kolmena päivänä peräkkäin.


Oma terveydenlukutaito ei aina ole kohdallaan

Kokeilua jatketaan toistaiseksi RUK:ssa ja sen jatkoa pohditaan parhaillaan Puolustusvoimissa. Laitosen mukaan RUK voi suositella palvelusjoustoa muuallekin Puolustusvoimiin. Vaikka kokeilussa on ollut lähinnä hyviä asioita varusmiesten ja henkilökunnan kannalta, löytyy siitä Laitosen mukaan yksi huonokin puoli.

– Joskus joku liian innokas oppilas on hakenut joustoa, mutta kouluttaja on todennut, että oppilaan pitää mennä terveysasemalle. Tällöin oppilaan terveydenlukutaito ei ole ollut aivan kohdallaan.

Leireillä palvelusjoustoa on käytetty periaatteessa samaan tapaan kuin kasarmilla, paitsi ilman byrokratiaa. Ei siis ole puhuttu virallisesti palvelusjoustosta. 

– Leireillä tätä on sovellettu kuten ennenkin eli on voitu todeta, että varusmies saa levätä jonkin kohdan tarvittaessa. Mitään lappuja ei ole silloin täytetty, Laitonen sanoo.  


RUK:n kokeilu vähentänyt selvästi vastaanottokäyntejä

  • Varusmies käyttää Puolustusvoimien terveydenhoitopalveluita keskimäärin 17 kertaa vuodessa. Siviilissä nuori käy perusterveydenhuollossa keskimäärin kaksi kertaa vuodessa.
  • Sotilaslääketieteen keskuksen eri terveysasemien käyntimäärä on noin 300 000 vuodessa. Suurin osa vastaanottokäynneistä ei vaadi kiireellistä hoitoa tai ovat rutiininomaisia muun kuin sairauden takia.
  • RUK:n kurssi 247:n palvelusjoustokokeilu vähensi vastaanottokäyntejä huomattavasti, noin 15 prosentilla. Hyväksyttyjä palvelusjoustokokeiluja oli 268 ja vastaanottokäyntejä 1 668. Laskelma on tehty sillä periaatteella, että palvelusjoustoa hyväksytysti käyttäneet olisivat vanhalla systeemillä menneet terveyskeskuksen vastaanotolle.

Lähde: Maasoturi-lehti 2016 (Maasotakoulun julkaisu)


Jaa tämä sivu