Puolustukseensa kovasti satsannut Puola pärjää Itämeren maiden kalustovertailussa hyvin

US Army Europe
polish Leopard II
Puolalla on muun muassa Leopard II -panssarivaunuja. Yhteensä maalla on noin 1 000 panssarivaunua.
Paavo Airo Helsinki

Suomen tavoin Itämeren rannalla sijaitseva Puola on yksi harvoista Nato-maista, jonka puolustusmenot ovat vähintään kaksi prosenttia maan BKT:sta. Nato on yleisesti tavoitellut tilannetta, jossa sen jäsenmaat käyttäisivät kaksi prosenttia BKT:sta puolustukseen. Tällä hetkellä siihen yltävät Puolan (2 %) lisäksi Yhdysvallat (3,6 %), Iso-Britannia (2,2 %), Kreikka (2,4 %) ja Viro (2,2 %). Esimerkiksi toinen Itämeren Nato-maa Saksa käyttää puolustukseen 1,2 prosenttia BKT:staan. Luvut käyvät ilmi kansainväliseen talouteen erikoistuneen Bruegelin julkaisemasta artikkelista.

Puolan on arvioitu käyttävän tänä vuonna yli 11 miljardia euroa puolustukseensa. Verrattaessa muihin Itämeren maihin esimerkiksi Natoon kuulumattomat Suomi ja Ruotsi sekä Nato-maa Tanska yltävät yhteensä hieman yli Puolan puolustusmenojen. Saksan puolustusmenot ovat tänä vuonna noin 44 miljardia euroa. Baltian Nato-maat Viro, Latvia ja Liettua käyttävät yhteensä vain noin 1,3 miljardia euroa, mutta niiden puolustusmenot kasvavat nopeimmin maailmassa. Rahassa mitattuna Puola on yksi Euroopan eniten rahaa puolustukseensa käyttävistä Nato-maista.


 



Jotta kaikki Nato-maat yltäisivät kahden prosentin tavoitteeseen, pitäisi niiden Bruegelin laskelmien mukaan satsata puolustukseensa yhteensä lähes 100 miljardia euroa enemmän kuin tänä vuonna. Saksan osuus muodostaisi luvusta lähes kolmanneksen eli yli 30 miljardia euroa.  

 

Venäjä käyttää noin 60 miljardia euroa vuodessa puolustukseensa

Venäjän puolustusbudjetin osuus BKT:sta on noin neljän prosentin luokkaa, kerrotaan Maanpuolustuskorkeakoulusta. Viime vuosina Venäjän puolustusbudjetti on liikkunut yli ja alle 60 miljardin euron ympärillä. Vuonna 2015 Venäjän puolustusbudjetti oli noin 56 miljardia euroa ja 2014 noin 64,5 miljardia euroa. 

Suomen Puolustusministeriön pääluokan menot ovat tänä vuonna noin 2,89 miljardia euroa. Suomen vuoden 2016 puolustusbudjetti on 1,37 prosenttia BKT:sta.

Koko maailman sotilasmenot ovat viime aikoina kasvaneet. Stockholm International Peace Research Instituten mukaan Euroopassa huoli Venäjän toimista Ukrainan kriisin puhjettua on näkynyt erityisesti muun muassa Puolassa ja Baltiassa.


Mainittujen lähteiden lisäksi tekstin tukena on käytetty myös Maanpuolustuskorkeakoulun everstiluutnantti Pentti Forsströmin esitystä Itämeren alueen sotilaspoliittisesta tilanteesta MTS:n journalistiseminaarissa 14.12. Helsingissä.


Luetuimmat

Jaa tämä sivu