Puolustusselonteko: Maavoimat tyydyttävällä tasolla

Puolustusvoimat
sotilas_kuvituskuva
"Maavoimien ikääntyvää materiaali korvaavat hankinnat parantavat suorituskykyä, mutta materiaalia ei kyetä hankkimaan riittävästi", puolustusselonteossa sanotaan.
Tuomas Kaarkoski, Paavo Airo Helsinki

Valtioneuvoston puolustusselonteko eduskunnalle julkaistiin tänään. Siinä annetaan puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle. Selonteossa esitetään muun muassa, että sodan ajan vahvuus nostetaan 230 000 sotilaasta 280 000 sotilaaseen. Myös varusmiesten käyttäminen on tarvittaessa aiempaa monipuolisempaa.

– Sodan ajan perustamisorganisaatio liitetään osaksi paikallisjoukkoja ja riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä käytetään valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin, raportti kertoo.

Selonteossa todetaan selkeästi turvallisuusympäristön muutoksen edellyttävän puolustusjärjestelmältä korkeampaa toimintavalmiutta sekä parempaa kaukovaikuttamiskykyä. Tiedustelu-, johtamis- ja logistiikkajärjestelmän suorituskyvyn alueellisessa kattavuudessa ja kyvyssä kestää taistelua on myös puutteita.

– Puolustusvoimien on kyettävä säätelemään valmiuttaan joustavasti ja nopeasti, käyttämään sotilaallista voimaa erilaisissa tilanteissa sekä muodostamaan ja siirtämään puolustuksen painopiste koko valtakunnan alueella.

 

Maavoimat tyydyttävällä tasolla

Selonteossa sanotaan Puolustusvoimien harjoitustoiminnan olleen tyydyttävällä tasolla vuodesta 2015 lähtien. Selonteossa Ilma- ja Merivoimien kykyä täyttää niille asetetut tehtävät pidetään hyvänä. Sen sijaan Maavoimien kyky selviytyä omista tehtävistään on raportin mukaan vain tyydyttävä.

– Maavoimien ikääntyvää materiaali korvaavat hankinnat parantavat suorituskykyä, mutta materiaalia ei kyetä hankkimaan riittävästi, selonteossa todetaan.

Puolustusvoimien kehittämisen painopiste on tällä vuosikymmenellä juuri Maavoimissa ja erityisesti välittömän valmiuden joukoissa.

– Maavoimien välittömästi käyttöön saatavilla valmiusosastoilla ja valmiusyksiköillä vastataan nopeassa tilannekehityksessä vaativiin virka-aputehtäviin, Puolustusvoimien omien ja yhteiskunnan kriittisten kohteiden suojaamiseen sekä sotilaallisen voiman käytöllä uhkaamiseen. Kriisin alkuvaiheessa korostuu palkatun henkilöstön sekä varusmiesten käyttö.

Maavoimien iskukykyä kehitetään muun muassa BMP-2M-rynnäkköpanssarivaunukaluston modernisoinnilla, CV9030-rynnäkköpanssarikaluston elinjaksopäivityksellä sekä Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunun hankinnoilla. Lisäksi Maavoimille hankitaan uuden sukupolven panssarintorjunta-aseita ja ampumatarvikkeita. Vanhenevaa tykistöä korvataan liikkuvalla ja tulivoimaisella tykistöjärjestelmällä.

 

”Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset varmistetaan”

Reservin koulutusjärjestelmää ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä selonteossa käsitellään lyhyesti. Reserviläisten osaamista aiotaan hyödyntää nykyistä paremmin sodan ajan joukoissa. Muuttuneessa toimintaympäristössä maanpuolustustahto nähdään aiempaa tärkeämpänä tekijänä.

– Maanpuolustustahtoa ylläpidetään asevelvollisten laadukkaalla koulutuksella ja tukemalla vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Maanpuolustuskoulutusyhdistystä (MPK) kehitetään Puolustusvoimien strategisena kumppanina pohjoismaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti, selonteossa ilmaistaan.

Raportin mukaan tavoitteena on myös vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa sekä virka-aputehtävissä. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset varmistetaan, mutta raportti ei tarkemmin määrittele, mitä tämä linjaus käytännössä tarkoittaa.

 

Kyberosaaminenkin tärkeää

Sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön madaltunut. Sotilaallinen toiminta Itämeren alueella on lisääntynyt. Konflikti Itämeren alueella vaikuttaisi Suomen turvallisuuteen. Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan ei voida sulkea pois. Suomeen kriisiaikana kohdistuva keinovalikoima olisi laaja. Maa-, Meri- ja Ilmavoimien lisäksi puolustukseen tarvitaan kyberosaamista.

Puolustusvoimat kommentoi tiedotteellaan puolustusselontekoa. Puolustusvoimat on jo reagoinut toimintaympäristön muutokseen parantamalla valmiuttaan. Puolustusvoimat kokee ajantasaisen lainsäädännön ja resurssit keskeisiksi puolustuksen toimintaedellytyksiksi.

– Selonteossa esitettyjen linjausten toimeenpanolla Suomi ylläpitää toimintaympäristön kehitykseen suhteutettua puolustuskykyä ja valmiutta. Puolustusvoimien tehtävät edellyttävät nykyistä korkeampaa toimintavalmiutta maa-, meri- ilma- ja kybertoimintaympäristöissä sekä parempaa kaukovaikuttamiskykyä, Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Kari Takanen sanoo.

 

Venäjä osoittanut erityisesti ilmavoimiensa suorituskykyä

Selonteon mukaan Venäjä pyrkii vahvistamaan suurvalta-asemaansa. Venäjä on ilmaissut tavoitteensa etupiirijakoon perustuvasta turvallisuusrakenteesta ja osoittanut kykenevänsä nopeisiin strategisiin päätöksiin sekä käyttämään koordinoidusti sotilaallista voimaa ja muuta laajaa keinovalikoimaa tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Ukrainan konfliktin rinnalla Venäjä on osoittanut erityisesti ilmavoimiensa kehittynyttä ja laajamittaista suorituskykyä Syyrian sodassa. Venäjä on vahvistanut läntistä puolustustaan ja parantanut arktisen alueen toimintakykyä ja valmiutta.

Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö on erityisasemassa. Selonteon mukaan Suomi ja Ruotsi syventävät puolustusyhteistyötä, jota kehitetään kattamaan operatiivinen suunnittelu kaikissa tilanteissa. Myös Yhdysvaltojen sanotaan olevan Suomelle tärkeä kumppani.


Luetuimmat

Jaa tämä sivu