• Puolustusvoimat

Puolustusselonteko: Maavoimat tyydyttävällä tasolla

Sodan ajan vahvuudeksi esitetään 280 000 sotilasta nykyisen 230 000:n sijaan. Meri- ja Ilmavoimat saavat hyvän arvosanan puolustusselonteossa.

Puolustusvoimat

"Maavoimien ikääntyvää materiaali korvaavat hankinnat parantavat suorituskykyä, mutta materiaalia ei kyetä hankkimaan riittävästi", puolustusselonteossa sanotaan.

Valtioneuvoston puolustusselonteko eduskunnalle julkaistiin
tänään. Siinä annetaan puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn
ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle. Selonteossa esitetään
muun muassa, että sodan ajan vahvuus nostetaan 230 000 sotilaasta 280 000
sotilaaseen. Myös varusmiesten käyttäminen on tarvittaessa aiempaa
monipuolisempaa.

– Sodan ajan perustamisorganisaatio liitetään osaksi
paikallisjoukkoja ja riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä
käytetään valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin, raportti kertoo.

Selonteossa todetaan selkeästi turvallisuusympäristön
muutoksen edellyttävän puolustusjärjestelmältä korkeampaa toimintavalmiutta
sekä parempaa kaukovaikuttamiskykyä. Tiedustelu-, johtamis- ja
logistiikkajärjestelmän suorituskyvyn alueellisessa kattavuudessa ja kyvyssä
kestää taistelua on myös puutteita.

– Puolustusvoimien on kyettävä säätelemään valmiuttaan
joustavasti ja nopeasti, käyttämään sotilaallista voimaa erilaisissa
tilanteissa sekä muodostamaan ja siirtämään puolustuksen painopiste koko
valtakunnan alueella.

 

Maavoimat
tyydyttävällä tasolla

Selonteossa sanotaan Puolustusvoimien harjoitustoiminnan
olleen tyydyttävällä tasolla vuodesta 2015 lähtien. Selonteossa Ilma- ja Merivoimien
kykyä täyttää niille asetetut tehtävät pidetään hyvänä. Sen sijaan Maavoimien
kyky selviytyä omista tehtävistään on raportin mukaan vain tyydyttävä.

– Maavoimien ikääntyvää materiaali korvaavat hankinnat
parantavat suorituskykyä, mutta materiaalia ei kyetä hankkimaan riittävästi,
selonteossa todetaan.

Puolustusvoimien kehittämisen painopiste on tällä
vuosikymmenellä juuri Maavoimissa ja erityisesti välittömän valmiuden
joukoissa.

– Maavoimien välittömästi käyttöön saatavilla
valmiusosastoilla ja valmiusyksiköillä vastataan nopeassa tilannekehityksessä
vaativiin virka-aputehtäviin, Puolustusvoimien omien ja yhteiskunnan
kriittisten kohteiden suojaamiseen sekä sotilaallisen voiman käytöllä
uhkaamiseen. Kriisin alkuvaiheessa korostuu palkatun henkilöstön sekä
varusmiesten käyttö.

Maavoimien iskukykyä kehitetään muun muassa BMP-2M-rynnäkköpanssarivaunukaluston modernisoinnilla,
CV9030-rynnäkköpanssarikaluston elinjaksopäivityksellä sekä Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunun hankinnoilla. Lisäksi Maavoimille hankitaan uuden
sukupolven panssarintorjunta-aseita ja ampumatarvikkeita. Vanhenevaa
tykistöä korvataan liikkuvalla ja tulivoimaisella tykistöjärjestelmällä.

 

”Vapaaehtoisen
maanpuolustuksen toimintaedellytykset varmistetaan”

Reservin koulutusjärjestelmää ja vapaaehtoista
maanpuolustustyötä selonteossa käsitellään lyhyesti. Reserviläisten osaamista
aiotaan hyödyntää nykyistä paremmin sodan ajan joukoissa. Muuttuneessa
toimintaympäristössä maanpuolustustahto nähdään aiempaa tärkeämpänä tekijänä.

– Maanpuolustustahtoa ylläpidetään asevelvollisten
laadukkaalla koulutuksella ja tukemalla vapaaehtoista maanpuolustustyötä.
Maanpuolustuskoulutusyhdistystä (MPK) kehitetään Puolustusvoimien strategisena
kumppanina pohjoismaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti, selonteossa
ilmaistaan.

Raportin mukaan tavoitteena on myös vahvistaa vapaaehtoisen
maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa sekä virka-aputehtävissä.
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset varmistetaan, mutta
raportti ei tarkemmin määrittele, mitä tämä linjaus käytännössä tarkoittaa.

 

Kyberosaaminenkin tärkeää

Sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja
kynnys voimankäyttöön madaltunut. Sotilaallinen toiminta Itämeren alueella on
lisääntynyt. Konflikti Itämeren alueella vaikuttaisi Suomen turvallisuuteen. Sotilaallista
voimankäyttöä Suomea vastaan ei voida sulkea pois. Suomeen kriisiaikana
kohdistuva keinovalikoima olisi laaja. Maa-, Meri- ja Ilmavoimien lisäksi
puolustukseen tarvitaan kyberosaamista.

Puolustusvoimat kommentoi tiedotteellaan puolustusselontekoa.
Puolustusvoimat on jo reagoinut toimintaympäristön muutokseen parantamalla
valmiuttaan. Puolustusvoimat kokee ajantasaisen lainsäädännön ja resurssit
keskeisiksi puolustuksen toimintaedellytyksiksi.

– Selonteossa esitettyjen linjausten
toimeenpanolla Suomi ylläpitää toimintaympäristön kehitykseen suhteutettua
puolustuskykyä ja valmiutta. Puolustusvoimien tehtävät edellyttävät nykyistä
korkeampaa toimintavalmiutta maa-, meri- ilma- ja kybertoimintaympäristöissä
sekä parempaa kaukovaikuttamiskykyä, Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Kari Takanen sanoo.

 

Venäjä osoittanut
erityisesti ilmavoimiensa suorituskykyä

Selonteon mukaan Venäjä pyrkii vahvistamaan suurvalta-asemaansa. Venäjä on
ilmaissut tavoitteensa etupiirijakoon perustuvasta turvallisuusrakenteesta ja
osoittanut kykenevänsä nopeisiin strategisiin päätöksiin sekä käyttämään
koordinoidusti sotilaallista voimaa ja muuta laajaa keinovalikoimaa tavoitteidensa
saavuttamiseksi.

Ukrainan konfliktin rinnalla Venäjä on osoittanut
erityisesti ilmavoimiensa kehittynyttä ja laajamittaista suorituskykyä Syyrian
sodassa. Venäjä on vahvistanut läntistä puolustustaan ja parantanut arktisen
alueen toimintakykyä ja valmiutta.

Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö on erityisasemassa. Selonteon mukaan Suomi ja Ruotsi syventävät puolustusyhteistyötä, jota kehitetään kattamaan operatiivinen suunnittelu kaikissa tilanteissa. Myös Yhdysvaltojen sanotaan olevan Suomelle tärkeä kumppani.