Reserviläisliitossa enemmän Nato-kannatusta kuin koko kansan keskuudessa

Puolustusvoimat
007-2013-053-2-2
TNS Kantarin kyselyn perusteella selkeä enemmistö suomalaisista pitää sotilaallista liittoutumattomuutta parhaana ensisijaisena tapana järjestää Suomen puolustus jatkossa.
Paavo Airo Helsinki

Yli neljäsosa (28,7 prosenttia) Reserviläisliiton jäsenistä pitää Natoon liittymistä parhaana ensisijaisena tapana järjestää Suomen puolustus jatkossa, selviää jäsenkyselystä. Lukemassa on huomattava ero koko kansaan verrattuna, sillä kaikista suomalaisista vain 10,9 prosenttia vastasi TNS Kantarin puhelinhaastattelututkimuksessa samoin. Reserviläisliitto teetti TNS Kantarilla kyselyn samoilla kysymyksillä, jotka se esitti viime viikon jäsenkyselyssään.

Koko kansasta 38,8 prosenttia pitää sotilaallista liittoutumattomuutta parhaana vaihtoehtona. Reserviläisliiton jäsenistä 29,3 prosenttia vastasi samoin. Liittoutumattomuus ja Nato-kannatus saivat siis Reserviläisliitossa käytännössä saman verran kannatusta.

– Nato-kannatuksen osalta on syytä huomata, että tutkimuksessamme ei nyt mitattu jäsenyyden kannatusta perinteiseen ”kyllä vai ei”-tapaan vaan halusimme selvittää, miten julkisessa keskustelussa viime aikoina esillä olleet mallit Suomen puolustuksen järjestämiseksi vertautuvat toisiinsa. Uudenlainen kysymyksenasettelu tuo uuden näkökulman tähän keskusteluun. Myös tämä kysely kuitenkin osoitti, että jäsenistömme kannattaa Nato-jäsenyyttä selvästi enemmän kuin suomalaiset keskimäärin, toiminnanjohtaja Olli Nyberg sanoo.

Reserviläisliiton jäsenten Nato-kannatus on vaihdellut paljon viime vuosina. ”Kyllä vai ei”-menetelmällä kysyttäessä kannatus on vuosien 2013–2016 välillä vaihdellut 30:n ja lähes 50:n prosentin välillä. 

Kun MTS kysyi kaikilta suomalaisilta mielipidetutkimuksessaan viime vuoden lopulla, pitäisikö Suomen pyrkiä Naton jäseneksi, 25 prosenttia vastasi "kyllä".


Myös EU- ja Ruotsi-yhteistyö nähdään järkevinä vaihtoehtoina

Koko kansasta 26,2 ja Reserviläisliiton jäsenistä 21,6 prosenttia pyrkisi ensisijaisesti kehittämään ja laajentamaan EU:n sotilaallista yhteistyötä. Molemmista ryhmistä reilut 12 prosenttia pyrkisi solmimaan puolustusliiton Ruotsin kanssa.

1,4 prosenttia koko kansasta ja 0,9 prosenttia Reserviläisliitosta antoi äänensä sille, että Suomi pyrkisi solmimaan puolustusliiton Venäjän kanssa. Alle prosentti ei pidä mitään mainituista vaihtoehdoista parhaana tapana. 9,4 prosenttia koko kansasta ja 6,5 prosenttia Reserviläisliitosta ei osannut sanoa kantaansa.

TNS Kantarin tutkimuksessa oli haastateltavana 1 002 suomalaista. Otos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla, ja aineisto kerättiin 23.1.–3.2. välillä. Haastatellut olivat 15–79-vuotiaita pois lukien Ahvenanmaan maakunnan asukkaat. Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Reserviläisliiton jäsenkyselyyn vastasi 3 267 henkilöä 13.–19.2. välisenä aikana. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikille liiton jäsenille.

Molemmissa tutkimuksissa kysyttiin seuraava kysymys: ”Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton valtio, mutta asiasta käydään jatkuvasti vilkasta kansalaiskeskustelua. Miten Suomen tulisi mielestänne ensisijaisesti järjestää puolustuksensa jatkossa?”


Jaa tämä sivu