Reserviläisliitto vaatii poliitikoilta sitoutumista Puolustusvoimien riittävään rahoitukseen

Satu Rautiainen
Kohteen suojaus_Kurssilaiset valmistautuvat soveltavaan harjoitukseen_Kuvaaja_SatuRautiainen
Reserviläisiä Hämeen Ilveksen kohteensuojausharjoituksessa.
Paavo Airo

Suurin osa MPK:n kouluttajista ja muista vapaaehtoistoimijoista kuuluu maanpuolustusjärjestöihin. Muun muassa siksi puolustusministeriön MPK:n koulutusroolin muuttamista selvittäneen työryhmän eilen julkistettu selvitys on niin Reserviläisliitolle kuin Reserviupseeriliitolle tärkeä asia. Työryhmän tehtävänä on ollut selvittää, voitaisiinko MPK:n sotilaallinen koulutus siirtää Puolustusvoimille. Työryhmän mukaan se on mahdollista vähintään 5,1 miljoonan euron lisärahoituksen ja 40 uuden Puolustusvoimien työntekijän turvin.

Reserviupseeriliitto (RUL) pitää hyvänä asiana, että MPK:ta ja sen toimintamuotoja tarkastellaan sekä huomioidaan valmius sen toiminnassa. RUL:n puheenjohtajan Mikko Halkilahden mukaan suunniteltu uudistus vaikuttaa tietyt reunaehdot täyttäessään toteuttamiskelpoiselta, mutta kysymysmerkkejä on vielä ilmassa.

– Suurimpana huolena on jäljelle jäävän MPK:n elinvoimaisuus ja kurssien haluttavuus. MPK:n tulee pysyä jatkossakin alueellisesti koko maan kattavana organisaationa. Myöskään kuilua MPK:n ja Puolustusvoimien vapaaehtoisten kouluttajien välille ei saa syntyä. Ei siis kahden kastin väkeä, Halkilahti sanoo.

MPK:n koulutus on aina perustunut vapaaehtoisuuteen. Halkilahti toteaa vapaaehtoisuuden olevan herkkä asia.

– Se pitää osata hyödyntää, mutta se onnistuu vain oikeilla työkaluilla. Käskemällä ei vapaaehtoisia johdeta. 

Halkilahti näkee rahoituksen tulevaisuuden suurimpana epävarmuustekijänä asiassa. 

– Lisärahoituksen saaminen tuntuu hieman epäuskottavalta. Kun viime vuosina on oltu leikkaamassa 20 prosenttia MPK:n saamasta valtion tuesta, niin yhtäkkiä annettaisiinkin 5,1 miljoonaa euroa tuosta vain lisää rahaa. Kovin on usko vähissä. Vaikka alussa rahoitus tulisikin, niin kuka takaa, että se jatkossa pysyisi samalla tasolla? Mietin vain, mitä kaikkea nykymuotoinen MPK saisi tuolla rahalla aikaiseksi. 


Reserviläisliitto: Kertausharjoitusten rahoituksesta huolehdittava 

Myös Reserviläisliitto painottaa riittävän rahoituksen takaamisen tärkeyttä. Jos MPK:n sotilaallinen koulutus siirtyy Puolustusvoimille, tarkoittaa se toisin sanoen lisää Puolustusvoimien järjestämiä kertausharjoituksia. Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola vaatii, että kertausharjoituksiin pitää taata riittävät rahat.

– Tärkeintähän tässä on, että poliitikot sitoutuvat ja Puolustusvoimat saa tarvittavat rahat. Nämähän ovat loppujen lopuksi pieniä rahoja valtion budjetissa, mutta rahoilla saatavat hyödyt ovat isoja, Pohjola summaa. 

Pohjolan mielestä vapaaehtoisia pitäisi voida käyttää Puolustusvoimien henkilöstön tukemisessa nykyistä laajemmin. Nykyisin esimerkiksi ammuntojen järjestämiseen vapaaehtoisten koulutuksessa vaaditaan Puolustusvoimien henkilöstöä mukaan. Tässä asiassa Pohjola toivoisi vapaaehtoisten valtuuksia laajennettavan.

RUL esittää, että valmiuspäällikköinä voitaisiin käyttää reserviläisiä, joilla on hyvä paikallistuntemus. Halkilahti kiittelee sitä, että sijoittamaton reservi on otettu esityksessä hyvin huomioon, mutta toteaa, ettei sen koulutuksen merkitystä voi aliarvioida.

 – Jokaisella reserviläisellä tulee olla mahdollisuus omaehtoisesti kouluttautua sotilaallista valmiutta palvelevilla kursseilla ja sitä kautta saada myös sodan ajan sijoitus, jos muuten on sijoittamiskelpoinen, Halkilahti sanoo. 


Mahdollisesti alenevat tai poistuvat kurssimaksut hyvä asia

Reserviläisliiton näkemys on, että myös MPK:n rahoituksen kehittyminen pitää huomioida. Sijoittamattoman reservin koulutukseen olisi satsattava, jotta he voisivat edetä reservissä kohti sodan ajan sijoitusta. Varautumis- ja turvallisuuskoulutukseen olisi satsattava senkin takia, että erityisesti naisten ja nuorten kouluttautumismahdollisuudet paranevat. 

Reserviläisliitolle on tärkeää myös, että paikallispataljoonien koulutusta kehitetään. Se onkin yksi uudistuksen tavoitteista. Uudistus tähtää muun muassa siihen, että paikallisjoukkoja voitaisiin käyttää virka-aputehtävissä kätevästi ja niiden suorituskyky nousisi. 

– Reserviläisliitto on todennut jo aiemminkin, että puolustusjärjestelmäämme tulee kehittää ensisijaisesti paikallispuolustuksen osalta muun muassa hybridisodankäynnin asettamien haasteiden johdosta. Puolustusvoimien lisääntynyt koulutusvastuu edellyttää kuitenkin lisävarojen kohdentamista kertausharjoituksiin, Pohjola sanoo.

Reserviläisliitto pitää hyvänä asiana sitä, että uudistuksen myötä nykyiset vapaaehtoisten kurssimaksut alenisivat tai joissain tapauksissa poistuisivat kokonaan.

– Sotilaallisia valmiuksia ylläpitävä ja varautumiskoulutus ovat puolustusjärjestelmämme sekä yleisen kriisivalmiutemme kannalta erittäin tärkeitä asioita. Tähän koulutukseen osallistumisen ei tulisi kenenkään suomalaisen osalta kaatua liian korkeisiin kurssimaksuihin, Pohjola toteaa.


Liittyy aiheeseen: 

20.12.2017 Työryhmä: Vähintään 5,1 miljoonan euron lisärahoitus vaaditaan

16.10.2017 Reserviläisjärjestöt huolissaan MPK:n tulevaisuudesta


Jaa tämä sivu