RUK seuraa ja kehittyy

Janne Pajarinen / Puolustusvoimat
joukorauhala
RUK:n johtaja, eversti Jouko Rauhala tutustumassa harjoitukseen.
Tuomas Kaarkoski Hamina

Reserviupseerikoulu on instituutio instituution sisällä. Keskimäärin noin 7–8 prosenttia varusmiespalveluksen aloittaneesta ikäluokasta käy RUK:n Haminan vallien suojassa. Koulun johtajana toimivan eversti Jouko Rauhalan mukaan RUK nauttii edelleen suurta arvostusta, vaikka ympäröivä yhteiskunta onkin muuttunut radikaalisti itsenäisyyden eri vuosikymmeninä.

– Sanoisin, että meillä Puolustusvoimissa on kolme brändiä yleisen asevelvollisuuden ohella. Ne ovat johtaja- ja kouluttajakoulutusohjelma, Puolustusvoimat Suomen suurimpana liikuntakouluna sekä RUK, Rauhala sanoo.

RUK:n käymisestä ei ole tänäkään päivänä CV:ssä haittaa, mutta vieläkö Reserviupseerikoulu nauttii oikeasti samanlaista arvostusta kuin aiempina vuosina?

– Jos katsotaan vuosikymmenien mittakaavassa, maailma on erilainen ja ehkä RUK:n arvostus on erilainen. En usko, että arvo on vähentynyt, mutta rinnalle on tullut muitakin arvoja. Yleisesti RUK arvostetaan kuitenkin yhä korkealle ja hyvä niin.

RUK:hon liitetään paljon perinteitä ja vanhojakin arvoja. Rauhalan mukaan kyse ei ole kuitenkaan siitä, että Haminassa pyöriteltäisiin vuodesta toiseen samoja asioita.

– Välillä kuulee, että täällä tehdään asiat niin kuin ennenkin. Asetus reserviupseerikoulutuksesta annettiin vuonna 1884 ja Haminan kadettikoulussa koulutettiin jo tuolloin reserviupseereita. Päämäärä on ollut siis sama yli sata vuotta. Onhan se luonnollista, että tietyt asiat ovat muotoutuneet siten, miten ne kannattaa tehdä vuodesta toiseen.

 

Valmius tulee

Vanhan hyvän rinnalle tulee jatkuvasti myös paljon uutta. Rauhalan mukaan viime vuosina valmiuden korostaminen on vahvistunut. Hallinnollisesti Reserviupseerikoulu kuuluu Lappeenrannasta käsin hallinnoitavan Maasotakoulun alaisuuteen. Valmiuskonsepti on tiivistänyt yhteistyötä Maasotakoulun lisäksi myös lähellä olevan Karjalan prikaatin suuntaan.

– Valmiusyksikkökonseptin idea on tuottaa osaajia, esimerkiksi Karjalan prikaatiin. Vastaavasti sieltä voidaan saada meidän harjoitukseemme esimerkiksi mekanisoituja joukkoja pelaamaan meidän puolella, meitä vastaan tai sekä että.

Sisäinen yhteistyö Lappeenrannan suuntaan on Rauhalan mukaan reilussa kolmessa vuodessa asettunut hyvin uomiinsa. Yhteistyö ei jää pelkästään hallinnon tasolle, henkilökunta liikkuu sujuvasti kahden kaupungin välillä.

– Sieltä käy kadetit meidän harjoituksissa, johtavat meidän ammuntoja ja kun meillä ei ole RU-kurssi päällä, me puolestamme osoitamme henkilöstöä esimerkiksi oppilasupseereiden tai aliupseereiden koulutustaidon harjoitustaidon tutoreiksi.

Toinen tärkeä uusi koulutussuuntaus ovat simulaattorit ja simulaattoriavusteinen johtajakoulutus. Rauhala nostaa esiin RUK:n päättävän yhteistoimintaharjoitus3:n.

– Tulevaisuudessa ensin tehdään kurssilla kahden ja puolen kuukauden perustat. Sen jälkeen pelaamme virtuaalikoulutusluokassa tietyt tilanteet läpi, ja sen jälkeen menemme tekemään ne oikeasti.

Hyväksi kokelaaksi ei edelleenkään tulla pelkkää hiirtä näpyttämällä. Rauhalan mukaan simulaattori ei korvaa aitoja tilanteita, mutta se tuo lisätehoa koulutukseen.

– Simulaattorin käyttö ei korvaa metsässä tekemistä, mutta antaa lisäpotkua siihen. Johtajaksi opitaan metsässä.

 

Naisten rooli kasvanut

RUK Haminassa on yhä vahvasti Maavoimien johtajakoulu. Päättyneen kurssin upseerioppilaista 525 oli Maavoimista, 66 Merivoimista, 39 rajalta ja kolme Ilmavoimista.

Yhä useammin RUK:n käynyt on nainen. Tammikuun alussa päättynyt 251 Valkeus -kurssin 633 päättäneestä upseerioppilaasta 41 oli naisia. On luonnollista, että vapaaehtoisesti palvelukseen hakeutuvilla on keskimääräistä suurempi motivaatio myös pärjätä palveluksessa. Rauhalan mukaan naisten kasvava läsnäolo tuo paljon lisää koulutukseenkin.

– Koulutuksen näkökulmasta johtamiseenkin tulee uusi näkökulma, kun johtajat ja johdettavat edustavat entistä laajempaa ihmisskaalaa. Luonnollisesti tämä tukee myös varusmiespalveluksen jälkeistä elämää. Lisäksi kertoohan se paljon suomalaisesta yhteiskunnasta, että olemme kypsiä, meillä tämä on mahdollista ja sotilaskoulutusta voi saada jokainen, Rauhala toteaa.

Kaikkiaan Haminasta on nyt valmistunut 909 naista. Everstin mukaan ei pidä väheksyä työtä, jonka he omalla panoksellaan tekevät maanpuolustus- ja asevelvollisuustietoisuuden nostamiseksi.

 

MPK:n rooli kasvaa

MPK perusti Haminaan uuden koulutuspaikan, jonka toiminta-alueina ovat Hamina ja sen lähiseutu. Rauhalan mukaan koulutuspaikan tulo lisää toimintaa Haminassa, kun ennen alueen MPK-toiminta oli keskittynyt enemmän Kouvolaan ja Lappeenrantaan.

– Volyymi koulutuksen suhteen täällä Haminassa tulee kasvamaan. Mehän koulutamme täällä vuosittain MPK:n kouluttajia kouluttajakurssilla.

Profiloituminen koulutuspaikaksi RUK:n vieressä antaa luontevat lähtökohdat keskittyä koulutuksessa nimenomaan johtaja- ja kouluttajakoulutukseen.

– Täällä on hyvät puitteet. Varsinkin kurssin välissä pystymme hyvällä suunnittelulla tarjoamaan kapasiteettia sekä henkilöstön, majoituspaikkojen että kaluston osalta.

RUK:n monipuolista otetta johtamiseen ja kouluttamisen kehutaan paljon. Kysymys RUK:n yksittäisestä parhaasta annista, jonka valmistunut upseerikokelas vie mukanaan, pistää koulun johtajan mietteliääksi.

– Henki on miekkaa vahvempi. Nuoret oppivat itsensä kaltaisten vertaisten kanssa asioita, sieltä se henki muodostuu. Samassa rintamassa kulkee rinnalla luottamus omaan tekemiseen.

RUK juhlii vuonna 2020 satavuotista taivaltaan Haminassa. Lopulliset leimat asiakirjoista puuttuvat, mutta Rauhala lupaa, että alustavasti 6. kesäkuuta kaavailtuna juhlapäivänä Haminassa riittää väkeä ja menoa.

– Tuolloin Reserviupseerikoulu ei näytä, kuinka pieni ja vaatimaton se on. Se näyttää kuinka suuri ja vaikuttava se on. Kutsumme kaikki kurssit ja järjestämme paraatin. Maneesin tilat eivät tule siihen riittämään, joten varaamme suoraan bastionin.


Jaa tämä sivu