• Historia
  • Kalusto

Sodassa käytetty Sturm-rynnäkkötykki ehostettiin Säkylässä

Panssarikiltalaiset ja Satakunnan Asehistoriallisen Seuran jäsenet maalasivat Lapissa ja Lappeenrannassa käytetyn saksalaisen rynnäkkötykin alkuperäiseen väriinsä.

Pertti Huitu

Uutta maalia pintaan. Sturm oli päässyt ruostumaan pahasti käytöstä poiston jälkeen.

Satakuntalaiset talkoolaiset viettivät viime viikon vanhaa Sturm-rynnäkkötykkiä kunnostaen. Säkylän talvi- ja jatkosotamuseon kesänäyttelyssä vetonaulana
toiminut Sturm sai talkoiden myötä uuden ilmeen. Noin 15 hengen talkoojoukko maalasi
vaunun alkuperäiseen väriinsä PP Painting Porin tekemien hiekkapuhalluksen ja ruiskumaalauksen jälkeen. Talkoolaiset tekivät myös pohjamaalauksen. Vaunun
kunnostusta jatketaan vielä maastomaalauksella ja sisäosien kunnostuksella,
joka on ensi kesän projekti. 

Kyseinen saksalainen Sturmgeschütz III on tullut Suomeen vuonna 1944.
Sturmia käytettiin Lapissa torjuntatehtävissä, minkä jälkeen se oli
Lappeenrannan lentokentän tykkiasemana. Sturm on Säkylän museossa lainassa
Sotamuseon kokoelmista.

– Sturm on meillä lainassa ainakin viisi vuotta.
Sotamuseohan on vain tyytyväinen, kun kunnostamme sitä, museonhoitaja, reserviupseeri
Ilpo Nurmi sanoo.

DSC06402

Näin ruosteinen Sturm oli ennen kunnostusta.

Arvoksi arvioitu noin 250 000 euroa

Nurmi kertoo museoväen arvioineen Sturmin arvoksi noin 250
000 euroa. Laskelma perustuu muun muassa siihen, että ”eräs romu myytiin
hiljattain 180 000 eurolla”. Vastaavia rynnäkkötykkejä ei enää Suomessa ole montaa
jäljellä. Yksi löytyy Haminan Reserviupseerikoulun edestä, toinen Sotamuseolta
ja useampi Panssarimuseolta, Nurmi luettelee. Panssarimuseolla on vielä pari
liikkuvaakin versiota. Säkylän kappaleessa ei moottoria enää ole.

– Näitä tuotiin aikoinaan 59 kappaletta Suomeen,
Nurmi taustoittaa.

Viimeiset armeijan Sturmit poistettiin käytöstä 1980-luvulla.

Museon apuun kutsuma talkooväki oli Panssarikillan
organisoimaa, ja se sai vahvistuksia Satakunnan Asehistoriallisesta Seurasta.
Panssarikillan Satakunnan osaston ja Satakunnan asehistoriallisen Seuran puheenjohtaja, insinöörimajuri evp Hari Henry Paattimäki kuvaili tehtävää
ainutkertaiseksi.

– Tällainen tehtävä tuskin tulee kohdalle toista
kertaa, Paattimäki sanoi.

Satakunnan
Asehistoriallinen Seura on kunnostanut viime aikoina myös Örön
linnakkeen Obuhov-tykin sekä aikaisemmin Reposaaren Junnilan Canet-tykin.

DSC06413

Lopulta Sturmista tuli tämän värinen.

 

Lue
myös: Joukkorahoituksella vaunut suojaan 

Juttua muokattu 15.9. klo 9.30.