Kun ampumahiihto oli ensimmäisen kerran talviolympiakisojen ohjelmassa vuonna 1960, oli olympiamenestys harvojen herkkua. Vuonna 1960 ainoa ampumahiihtokilpailu oli miesten 20 kilometriä. Nyt meneillään olevissa Pyeongchangin kisoissa sekä miesten että naisten lajivalikoimassa on neljä henkilökohtaista lajia ja viesti. Kuudentena lajina on Sotšissa 2014 kisaohjelmaan tullut sekaviesti, jonka kaksi ensimmäistä osuutta hiihtävät naiset ja kaksi viimeistä miehet.
Ampumahiihto on urheilulaji, jolla on vankka sotilastausta. Pohjoismaisissa sodissa etenkin Norjan ja Ruotsin välisellä rajalla hiihtojoukkoja käytettiin ainakin 1500-luvulta alkaen. Ruotsin ja Norjan keskinäinen sotiminen päättyi vuonna 1814, kun Tanska luovutti Norjan Ruotsille. Ruotsin ja Norjan välille muodostettiin unioni, jossa molemmat maat säilyttivät omat sotavoimansa. Valmiutta pidettiin yllä harjoituksilla, joissa sekä hiihto- että ampumataidon ylläpidolla ja kehittämisellä oli tärkeä merkitys. Molempien maiden armeijassa kehiteltiin 1800-luvulla erilaisia yksiköiden välisiä ja sisäisiä kilpailuja, joissa yhdisteltiin hiihtämistä ja jalkaväkikiväärin käyttöä.
Sotilaspartiohiihto – urheilulaji
Myös monet Keski-Euroopan maat alkoivat 1800-luvun lopussa perustaa hiihtojoukkoja vuoristossa sijaitsevien rajojensa turvaksi. Alppimaissa partiohiihdosta tuli suosittu sotilasurheilulaji 1910-luvulla. Ensimmäinen kansainvälinen partiohiihtokilpailu järjestettiin tiettävästi Ranskan Chamonix’ssa 1912.
Kun vuonna 1924 Chamonix’ssa järjestettiin kansainväliset talviurheilukilpailut, oli sotilaspartiohiihto yksi kisalajeista. Myöhemmin Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) nimesi kisat ensimmäisiksi talviolympiakisoiksi, mutta sotilaspartiohiihto sai virallisen kisalajin leiman vasta vuonna 2006.
Sotilaspartiohiihto oli talviolympialaisten ohjelmassa näytöslajina myös vuosina 1928, 1936 ja 1948. Vuoden 1948 talviolympiakisoissa Sankt Moritzissa sotilaspartiohiihto oli kisaohjelmassa kisaisäntä Sveitsin vaatimuksesta, vaikka toisen maailmansodan jälkeen KOK hääti lajin olympiakisoista liian militaristishenkisenä. Suomi sijoittui sekä vuoden 1924 virallisessa että kaikissa näytöskilpailuissa toiseksi.
Nelimiehisessä partiojoukkueessa hiihtivät upseeri, aliupseeri ja kaksi miehistön jäsentä. Kilpailun säännöt vaihtelivat, mutta hiihtomatka oli yleensä noin 30 kilometriä ja reitin varrella oli ammuntatehtäviä, joissa ohilaukaukset toivat aikarangaistuksia. Upseeri ei osallistunut ampumiseen.
Sotilaspartiohiihto oli näytöslajina myös joissakin vuosien 1930–1941 pohjoismaisten hiihtolajien (maastohiihto, mäkihyppy, yhdistetty) MM-kisoissa. Kansainvälisen sotilasurheiluliiton (CISM) alaisuudessa sotilaspartiohiihdon MM-kilpailuita järjestettiin vielä 1950-luvulla.
Ampumahiihto syntyy
Nykyaikaisen viisiottelun kansainvälinen lajiliitto UIPM kehitti 1940-luvun lopulla talviviisiottelun, johon kuuluivat muun muassa maastohiihto ja pistooliammunta. Kun laji ei ottanut tuulta purjeisiinsa, UIPM kehitti hiihdon ja ammunnan yhdistelmäkilpailun, jolle annettiin nimeksi biathlon, “kaksiottelu”. Lajin englanninkielinen nimitys oli syntynyt.
Talvisen kaksiottelun syntymisen taustalla olivat monien maiden asevoimien tarve korvata sotilaspartiohiihto henkilökohtaisella lajilla. UIPM määritti kaksiottelun säännöt vuonna 1956 ja ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin 1958. Vuonna 1967 UIPM muutti nimensä UIPMB:ksi (Union Internationale de Pentathlon Moderne et Biathlon). Oman kansainvälisen lajiliittonsa IBU:n ampumahiihto sai vuonna 1993. Suomessa laji oli vuodesta 1957 alkaen Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun Liiton hoidossa, kunnes Suomen Ampumahiihtoliitto perustettiin vuonna 1960.
Sääntömuutoksia ja lisää lajeja
Arvokilpailuissa ampumahiihdon ainoa kilpailumatka oli aluksi miesten 20 kilometriä (nykyinen normaalimatka). Kilpailuun sisältyi neljä ampumapaikkaa, joissa ampumaetäisyydet olivat 250, 200, 150 ja 100 metriä. Ohilaukaus tuotti vuoteen 1960 asti kahden minuutin aikasakon. Vuodesta 1961 alkaen osuma maalitaulun ulkorenkaaseen aiheutti urheilijalle minuutin ja laukaus ohi taulun kahden minuutin aikasakon. Kahden minuutin aikasakko poistettiin säännöistä vuoden 1980 jälkeen. Vuonna 1966 kaikkien ampumapaikkojen ampumaetäisyydeksi tuli 150 metriä.
Vuonna 1966 arvokisojen lajivalikoimaan otettiin miesten 4 x 7,5 kilometrin viesti. Viestikilpailun uutuuksia olivat yhteislähtö ja sakkominuuttien korvaaminen sakkokierroksilla. Vuoden 1974 MM-kisojen ohjelmaan lisättiin miesten 10 kilometriä (nykyinen pikamatka), jolla kilpailtiin olympiakisoissa ensimmäisen kerran vuonna 1980. Ohilaukauksista rangaistiin sakkokierroksilla.
Vuonna 1978 kansainvälisissä kilpailuissa siihen asti käytetty sotilaskivääri kiellettiin ja korvattiin pienoiskiväärillä. Ampumamatkaksi tuli 50 metriä. Maalitauluja pienennettiin, koska ampumamatka lyheni. Vuonna 1981 arvokisoissa otettiin käyttöön metalliset maalitaulut, joissa osuma tauluun kääntää valkoisen laikan mustan eteen. Sitä ennen maaleina olivat 20 kilometrillä paperiset taulut ja 10 kilometrillä sekä viestissä särkyvät lasiset maalit. Nykyisin osumat rekisteröidään yleensä sähköisesti.
Naiset mukaan
Viisiottelun kansainvälisellä lajiliitolla UIPM:llä oli jo ennen ampumahiihdon kehittämistä läheiset suhteet sotilasurheilun kanssa. Huippuampumahiihtäjät ovat kautta aikojen hyvin usein olleet ammatiltaan sotilaita. Sotilasperinteistä johtuen UIPMB vahvisti naisten ampumahiihtosäännöt vasta vuonna 1980. Tätä edesauttoi sotilaskiväärin korvaaminen pienoiskiväärillä kaksi vuotta aikaisemmin.
Naisten ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin vuonna 1984, ja vuodesta 1989 alkaen naiset ovat kilpailleet samoissa MM-kisoissa miesten kanssa. Olympiakisoihin naisten ampumahiihto tuli vuonna 1992. Naisten arvokisamatkat olivat ensin 5 ja 10 kilometriä sekä 3 x 5 kilometrin viesti. Vuodesta 1988 alkaen henkilökohtaiset matkat ovat olleet 7,5 (nykyinen pikamatka) ja 15 (nykyinen normaalimatka) kilometriä. Viestimatka on vuodesta 2003 alkaen vakiintunut 4 x 6 kilometriksi.
Takaa-ajosta tuli olympialaji sekä miehille että naisille vuonna 2002. Yhteislähtökilpailu oli molemmilla ensimmäisen kerran ohjelmassa vuonna 2006. Viimeisin uutuus on sekaviesti, joka tuli ohjelmaan 2014.
Reserviläisurheiluliiton vuoden 2018 ampumahiihtomestaruuskilpailut järjestetään 17.–18. helmikuuta Suonenjoella Onkilammen ampumahiihtokeskuksessa.
Artikkelissa käytetyt tärkeimmät lähteet:
Juha Kanerva, Vesa Tikander: Urheilulajien synty (2012)
Fokus-urheilu 1 (neljäs painos, 1975)
