Suomenlinna Äänislinnan roolissa

Seppo Simola
IMG_6240
Koskelan (Jussi Vatanen) joukkue ohittaa vastaanottokoroketta. Vatanen on eturivissä vasemmalla, yksin kärjessä marssivan Lammiota näyttelevän Samuli Vauramon takana.
Seppo Simola Helsinki

Yhteysalukselta saarelle kipuavaa toimittajajoukkoa vastaan pyöräilee särmän oloinen jääkärijoukkue vänrikkinsä johdolla tiukassa muodossa. Vedetään viimeistä harjoituskierrosta ennen kuvausten alkua. Käynnissä ovat Aku Louhimiehen Tuntemattoman sotilaan kuvaukset ja aiheena valtausparaati Äänislinnaksi nimetyssä Petroskoissa. Kuvauspaikkana on tosin Suomenlinna, jossa on riittävästi sotaa edeltävää rakennuskantaa.

Paraatin vastaanottajat seisovat korokkeella vielä leppoisasti keskenään jutellen. Sota-ajan vaatteisiin puettu paraatin siviiliyleisö on ryhmittymässä paikoilleen. Tuotantotiimissä käy kuhina ja määrätietoiset käskyt kajahtelevat megafonista.

– Kuvauksen alkuun seitsemän minuuttia!

Homma etenee sotilaallisella täsmällisyydellä. Tasan kello 12 soittokunta kajauttaa Jääkärimarssin.  Samalla jääkärikärki pyöräilee vastaanottokorokkeen ohi joukkueenjohtajansa tiukkojen komentojen saattelemana. Sen perässä marssii elokuvan ydinjoukko, konekiväärijoukkue, vasta luutnantiksi ylennetyn Vilho Koskelan johdolla. Hietasen manttelin olkapäillä puolestaan komeilevat tuoreet kersantin nauhat.

Konekiväärimiesten jälkeen marssii muuta jalkaväkeä ja kenttätykistöä. Tykkejä vetävät sekä hevoset että kuorma-autot. Telakalustoa Suomenlinnassa ei voida käyttää, koska telaketjut saattaisivat vaurioittaa kiveyksiä. Paraatiin aiottu kumipyörillä kulkeva BA-10 -panssariauto on joutunut moottorivian takia kuvausrekvisiitan rooliin.

Sijoittamalla konekiväärijoukkue paraatijoukkoihin pyritään ilmentämään sitä henkeä, joka miehillä oli, kun tärkeä päämäärä oli saavutettu. Hetki voitiin juhlia ja levätä ennen seuraavia rasituksia.

IMG_6258
Valtausparaatin raskasta tykistöä kuljetettiin auton perässä.

Uskollisena romaanien hengelle

Alkuteoksen tarkkaan hallitseva lukija huomauttaa tässä vaiheessa, että eihän Koskelan joukkue osallistunut Äänislinnan voitonparaatiin. Ei osallistunutkaan. Elokuvantekijöillä on valta soveltaa, koska elokuva on itsenäinen taideteos.

– Elokuva on romaanin hengelle uskollinen ja historiallisesti tosi, lupaa ohjaaja Louhimies.

Elokuvan esitysversioon päätyvien kohtausten suhteen tekijät ovat vaitonaisia. Kuvattua materiaalia on runsaasti ja elokuvan lopullinen sisältö sekä pituus selviävät vasta leikkausvaiheessa.

Paraatin kuvauspäivä oli kolmen päivän tarkkuudella 75 vuotta oikeaa paraatia myöhemmin. Äänislinnan paraati pidettiin 12. lokakuuta 1941 ja kohtaus kuvattiin 15. lokakuuta 2016.

IMG_6199
Ohjaaja Aku Louhimiehen mukaan elokuva on romaanin hengelle uskollinen.

Suomenlinnassa kuvattiin kolme päivää

Ennen paraatikohtausta Suomenlinnassa oli jo kuvattu sotilaiden tulo palavaan kaupunkiin sekä muut vallattuun kaupunkiin sijoittuvat ulkokohtaukset. Koskelan konekiväärimiehet eivät saaneet Äänislinnaan pääsystä pitkään nauttia. Katkeria tunteita kirvoittanut Äänislinnasta lähtökin oli jo kuvattu. Lähtöön liittyvät sisäkohtaukset kuvataan hieman myöhemmin toisaalla.

Digitekniikka otetaan avuksi lopullista versiota koostettaessa. Kuvauspaikalla oli Leninin patsaan jalusta kulissina. Lenin asetetaan jalustalleen digitaalisesti. Samoin konekiväärimiesten Äänislinnasta lähtöä saattanut kevyt lumisade lisätään digitaalisesti elokuvaan.

Elokuvan tuottaja Mikko Tenhunen vaikutti tyytyväiseltä.

– Budjetti on pitänyt hyvin ja projekti on edennyt suunnitellusti muutenkin. Talvikohtaukset ovat vielä kuvaamatta, Tenhunen kertoi.

Pääosa varusteista sekä kevyet aseet ovat Yleisradiolta peräisin.

– Varusteet ovat tällaisessa tuotannossa kynnyskysymys.

Arsenaali oli monipuolinen. Eniten paraatijoukoilla näkyi tietysti kiväärejä eri versioina. Niiden lisäksi miehillä oli Suomi-konepistooleita ja näkyipä muutamassa selässä myös venäläinen puoliautomaattikivääri, tarkkuuskivääri sekä Emma- tai Lahti-Saloranta-pikakiväärikin.

IMG_6265
Jääkärijoukkue eteni paraatijoukkojen kärjessä.

Monisatapäinen avustajajoukko

Avustajia elokuvantekijät ovat saaneet hienosti. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) piiristä tulleet avustajat ovat olleet merkittävä resurssi ja sieltä on saatu myös kouluttaja- ja asiantuntija-apua. Suomenlinnassa kameran edessä oli noin 250 henkeä, joista suunnilleen 150 oli sotilaspuvuissa.

Kypärien ja kenttälakkien alta saattoi tunnistaa useita tuttuja näyttelijäkasvoja, vaikka rooleissa on nouseviakin tähtiä. Kenraaleiksi vastaanottokorokkeelle oli värvätty harjaantuneita paraatin vastaanottajia. Kenraali Erik Heinrichsin mantteliin näkyi pukeutuneen Pääesikunnan nykyinen päällikkö, vara-amiraali Kari Takanen.

Uskollisuus historiallisille detaljeille oli paikoin pikkutarkkaa. Heinrichsin vasen kämmen on siteessä aidoissa paraatikuvissa, joten siteen oli käteensä saanut myös amiraali Takanen.

Upeasointisen paraatiorkesterin muodosti osa Kaartin soittokunnasta vakituisen päällikkönsä, musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkolan johdolla. Puvut olivat mallia -36 ja soittimetkin aikakauden mukaisia.

Paraatikohtauksesta tehtiin suunnitellut kolme ottoa. Aikaa tähän kului vajaat kaksi tuntia. Varattu aika riitti hyvin. Toiminnasta välittyi määrätietoisuus, suunnitelmallisuus ja rutiini. Asialla ovat elokuvan ammattilaiset. 75 vuotta sitten vuorossa olivat sotimisen ammattilaiset.

Ensi-iltaan on suunnilleen vuosi aikaa.

– Hyvää kannattaa odottaa, virnistää ohjaaja Louhimies.


Luetuimmat

Jaa tämä sivu