Yhteysalukselta saarelle kipuavaa toimittajajoukkoa vastaan pyöräilee
särmän oloinen jääkärijoukkue vänrikkinsä johdolla tiukassa muodossa. Vedetään
viimeistä harjoituskierrosta ennen kuvausten alkua. Käynnissä ovat Aku Louhimiehen Tuntemattoman sotilaan kuvaukset ja aiheena valtausparaati Äänislinnaksi
nimetyssä Petroskoissa. Kuvauspaikkana on tosin Suomenlinna, jossa on
riittävästi sotaa edeltävää rakennuskantaa.
Paraatin vastaanottajat seisovat korokkeella vielä
leppoisasti keskenään jutellen. Sota-ajan vaatteisiin puettu paraatin siviiliyleisö
on ryhmittymässä paikoilleen. Tuotantotiimissä käy kuhina ja määrätietoiset
käskyt kajahtelevat megafonista.
– Kuvauksen
alkuun seitsemän minuuttia!
Homma etenee sotilaallisella täsmällisyydellä. Tasan kello
12 soittokunta kajauttaa Jääkärimarssin. Samalla jääkärikärki pyöräilee
vastaanottokorokkeen ohi joukkueenjohtajansa tiukkojen komentojen saattelemana.
Sen perässä marssii elokuvan ydinjoukko, konekiväärijoukkue, vasta luutnantiksi
ylennetyn Vilho Koskelan johdolla. Hietasen manttelin olkapäillä puolestaan
komeilevat tuoreet kersantin nauhat.
Konekiväärimiesten jälkeen marssii muuta jalkaväkeä ja
kenttätykistöä. Tykkejä vetävät sekä hevoset että kuorma-autot. Telakalustoa
Suomenlinnassa ei voida käyttää, koska telaketjut saattaisivat vaurioittaa
kiveyksiä. Paraatiin aiottu kumipyörillä kulkeva BA-10 -panssariauto on
joutunut moottorivian takia kuvausrekvisiitan rooliin.
Sijoittamalla konekiväärijoukkue paraatijoukkoihin pyritään
ilmentämään sitä henkeä, joka miehillä oli, kun tärkeä päämäärä oli saavutettu.
Hetki voitiin juhlia ja levätä ennen seuraavia rasituksia.
Uskollisena
romaanien hengelle
Alkuteoksen tarkkaan hallitseva lukija huomauttaa tässä
vaiheessa, että eihän Koskelan joukkue osallistunut Äänislinnan
voitonparaatiin. Ei osallistunutkaan. Elokuvantekijöillä on valta soveltaa,
koska elokuva on itsenäinen taideteos.
– Elokuva
on romaanin hengelle uskollinen ja historiallisesti tosi, lupaa ohjaaja
Louhimies.
Elokuvan esitysversioon päätyvien kohtausten suhteen tekijät
ovat vaitonaisia. Kuvattua materiaalia on runsaasti ja elokuvan lopullinen
sisältö sekä pituus selviävät vasta leikkausvaiheessa.
Paraatin kuvauspäivä oli kolmen päivän tarkkuudella 75
vuotta oikeaa paraatia myöhemmin. Äänislinnan paraati pidettiin 12. lokakuuta
1941 ja kohtaus kuvattiin 15. lokakuuta 2016.
Suomenlinnassa
kuvattiin kolme päivää
Ennen paraatikohtausta Suomenlinnassa oli jo kuvattu
sotilaiden tulo palavaan kaupunkiin sekä muut vallattuun kaupunkiin sijoittuvat
ulkokohtaukset. Koskelan konekiväärimiehet eivät saaneet Äänislinnaan pääsystä
pitkään nauttia. Katkeria tunteita kirvoittanut Äänislinnasta lähtökin oli jo
kuvattu. Lähtöön liittyvät sisäkohtaukset kuvataan hieman myöhemmin toisaalla.
Digitekniikka otetaan avuksi lopullista versiota
koostettaessa. Kuvauspaikalla oli Leninin
patsaan jalusta kulissina. Lenin asetetaan jalustalleen digitaalisesti. Samoin
konekiväärimiesten Äänislinnasta lähtöä saattanut kevyt lumisade lisätään digitaalisesti
elokuvaan.
Elokuvan tuottaja Mikko Tenhunen vaikutti tyytyväiseltä.
– Budjetti
on pitänyt hyvin ja projekti on edennyt suunnitellusti muutenkin.
Talvikohtaukset ovat vielä kuvaamatta, Tenhunen kertoi.
Pääosa varusteista sekä kevyet aseet ovat Yleisradiolta
peräisin.
– Varusteet
ovat tällaisessa tuotannossa kynnyskysymys.
Arsenaali oli monipuolinen. Eniten paraatijoukoilla näkyi
tietysti kiväärejä eri versioina. Niiden lisäksi miehillä oli
Suomi-konepistooleita ja näkyipä muutamassa selässä myös venäläinen puoliautomaattikivääri,
tarkkuuskivääri sekä Emma- tai Lahti-Saloranta-pikakiväärikin.
Monisatapäinen
avustajajoukko
Avustajia elokuvantekijät ovat saaneet hienosti.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) piiristä tulleet avustajat ovat olleet
merkittävä resurssi ja sieltä on saatu myös kouluttaja- ja asiantuntija-apua.
Suomenlinnassa kameran edessä oli noin 250 henkeä, joista suunnilleen 150 oli
sotilaspuvuissa.
Kypärien ja kenttälakkien alta saattoi tunnistaa useita
tuttuja näyttelijäkasvoja, vaikka rooleissa on nouseviakin tähtiä. Kenraaleiksi
vastaanottokorokkeelle oli värvätty harjaantuneita paraatin vastaanottajia.
Kenraali Erik Heinrichsin mantteliin näkyi pukeutuneen Pääesikunnan nykyinen
päällikkö, vara-amiraali Kari Takanen.
Uskollisuus historiallisille detaljeille oli paikoin
pikkutarkkaa. Heinrichsin vasen kämmen on siteessä aidoissa paraatikuvissa, joten
siteen oli käteensä saanut myös amiraali Takanen.
Upeasointisen paraatiorkesterin muodosti osa Kaartin
soittokunnasta vakituisen päällikkönsä, musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkolan johdolla. Puvut olivat mallia -36 ja
soittimetkin aikakauden mukaisia.
Paraatikohtauksesta tehtiin suunnitellut kolme ottoa. Aikaa
tähän kului vajaat kaksi tuntia. Varattu aika riitti hyvin. Toiminnasta
välittyi määrätietoisuus, suunnitelmallisuus ja rutiini. Asialla ovat elokuvan
ammattilaiset. 75 vuotta sitten vuorossa olivat sotimisen ammattilaiset.
Ensi-iltaan on suunnilleen vuosi aikaa.
– Hyvää
kannattaa odottaa, virnistää ohjaaja Louhimies.
