Terrorismia vastaan tehokkuudella ja tiedustelulailla

iStock
security_netti
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg mainitsi, että Suomen viranomaiset ovat tunnistaneet turvallisuuteen liittyviä uhkia ja vaatimuksia, ja nyt onkin entistä enemmän toimeenpanon aika.
Jarmo Seppälä Kuopio

Suojelupoliisilla on monta tehtävää maan sisäisten ja ulkoisten uhkien torjunnassa, mutta nyt noin puolet Supon voimavaroista on keskitetty terrorismin torjuntaan. Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan terrorismirikosten tutkintaa olisi nopeutettava ja tiedustelulainsäädäntö saatava kuntoon.

Terroristijärjestöt ja niiden toiminta muuttuvat, mutta radikaali-islamistisen ideologian kannatus jatkuu. Terrorismi muodostaa merkittävän uhan maailmanlaajuisesti.

Suomessa viimeisin uhka-arvio on tehty tämän vuoden kesäkuussa. Suomi on neljäportaisella uhka-asteikolla tasolla kaksi, mikä merkitsee kohonneen riskin tasoa.

Pelttari kertoi maanpuolustusjärjestöjen turvallisuuspoliittisessa seminaarissa Kuopiossa, että Supon tiiviissä seurannassa on noin 350 radikaalia. Noista henkilöistä neljäsosalla on kokemusta ja koulutusta terroristisiin tekoihin.

Seurattavien määrä on lähes kaksinkertaistunut viidessä vuodessa, ja suurin uhka Supon arvion mukaan on yksittäinen toimija.

Hiljattain Tampereella ekoterroristit sytyttivät Valion kuorma-autoja tuleen, mutta Pelttarin mukaan mitään tämän suuntaista laajempaa toimintaa ei ole nähtävissä.

 

Tiedustelulait antavat lisäpontta

Terrorismirikoksissa keskusrikospoliisi tekee esitutkinnan ja valtakunnansyyttäjä nostaa syytteen. Pelttari kaipaa terrorismirikosten nykyistä nopeampaa tutkintaa ja syytteiden nostamista. Suomessa ei ole yhtään lainvoimaista tuomiota terrorismirikoksista.

–Tiedustelulainsäädännön luominen vastaamaan uhkien torjuntaa on erittäin tärkeää ja onkin hyvä, että laki on nyt valmistelussa, Pelttari korosti.

 

Turvallisuutta yhteisvoimin

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg mainitsi, että Suomen viranomaiset ovat tunnistaneet turvallisuuteen liittyviä uhkia ja vaatimuksia, ja nyt onkin entistä enemmän toimeenpanon aika.

– Meillä on kohtalaisen hyvin osattu ennakoida asioita ja osaamme toimia yhdessä. Nyky-yhteiskunta on toki haavoittuvainen, mutta monenlaisiin tilanteisiin on varauduttu.

Nergin mukaan viranomaisten on tiedotettava tosiasioista, jotka eivät aina ole vain myönteisiä seikkoja.

Monipuolisen turvallisuuspoliittisen seminaarin muita puhujia olivat Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola, pääesikunnan tiedustelupäällikkö Harri Ohra-aho, Kainuun prikaatin komentaja Tuomo Repo sekä dosentti Arto Luukkanen. Seminaarin puheenjohtajana toimi kenraalimajuri evp Heikki Holma.


Jaa tämä sivu