Työryhmä: Vähintään 5,1 miljoonan euron lisärahoitus vaaditaan

Hanna-Maija Raitio
Raitio4
MPK:n sotilaallisen koulutuksen siirtäminen Puolustusvoimille vaatisi lisärahoituksen lisäksi lisää työvoimaa Puolustusvoimiin. Kuva MPK:n harjoituksesta.
Paavo Airo Helsinki

Puolustusministeriö tiedotti keskiviikkona puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) asettaman työryhmän esittävän, että vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus voidaan järjestää siten, että MPK:lle kuuluva sotilaallinen koulutus siirretään Puolustusvoimille. MPK:n eli Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tehtäviksi jäisivät Puolustusvoimien sotilaallisen koulutuksen tukeminen sekä sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen ja varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen antaminen.

Varsinaisesta päätöksestä ei ole vielä kyse, vaan selvitystyö on vasta luovutettu ministerille.

Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uudelleenjärjestäminen esitetyllä tavalla edellyttäisi selvityksen mukaan vähintään 5,1 miljoonan euron lisärahoitusta, Puolustusvoimien henkilöstökokoonpanon lisäämistä 40 tehtävällä sekä sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen laajentamista. Koulutuksessa on myös voitava käyttää Puolustusvoimien aseita ja kalustoa myös muuhun kuin ammuntoihin. Tarkoituksena on myös mahdollistaa reserviläisten omilla aseilla tapahtuva perusampumataidon kehittäminen.

 

Iso lisäsatsaus rahallisesti

5,1 miljoonan euron lisärahoitus olisi satsauksena iso siihen nähden, että MPK:n rahoitus on kokonaisuudessaan noin 3,6 miljoonaa euroa vuodessa. Siitä valtionapua on noin 1,8 miljoonaa euroa. Puolustusvoimien tilaussopimus muodostaa 1,3 miljoonan euron osuuden ja koulutettavien osallistumismaksut noin 0,5 miljoonaa euroa. 

Puolustusvoimien tilaussopimuksen arvoa nostettiin 30 prosentilla 1,3 miljoonaan euroon vuodelle 2018.

MPK:n puheenjohtaja Tapio Peltomäki suhtautuu selvityksen tuloksiin varauksella. Hän on huolissaan siitä, että jos Puolustusvoimille osoitetaan tällainen suurta lisärahoitusta ja -työvoimaa vaativa tehtävä, eikä rahoja ole ikään kuin valmiina missään, onko se jostakin muusta pois. Myös työryhmän selvityksessä on mainittu riskinä, että vapaaehtoisten koulutus jää vähälle huomiolle, mikäli tarvittavaa lisärahoitusta ja tehtäväkokoonpanon lisäystä ei kyetä osoittamaan erillisenä.

– Tässä on vielä monta selvitettävää asiaa, joihin kuluu aikaa. On todella tärkeää, että Puolustusvoimia ja MPK:ta kuullaan asiassa, Peltomäki sanoo.

Selvityksen mukaan toimintamallin mukaisen vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uudelleenjärjestely voidaan aloittaa aikaisintaan vuoden 2020 alussa, mikäli malli toteutetaan.

Kun MPK:n roolia alettiin selvittää tänä vuonna, olisi MPK:lle mieluisin vaihtoehto ollut nykyisen toiminnan kehittäminen osana Puolustusvoimien strategista kumppanuutta. Se ei kuitenkaan ole enää ollut esillä.  

– En ole vieläkään sitä mieltä, että tämä on huono juttu, mutta esillä oleva uudistus vaatii tietyt reunaehdot toteutuakseen, Peltomäki sanoo.

Puolustusministeri päättää jatkotoimista alkuvuoden 2018 aikana kuultuaan Puolustusvoimia ja MPK:ta. Osapuolia kuultiin jo syksyllä, kun työryhmä valmisteli selvitystään.


Niinistö suhtautuu positiivisesti selvityksen tuloksiin

Niinistö otti selvityksen positiivisesti vastaan ja totesi selvityksen mukaisen uudelleenjärjestelyn huomioivan hyvin selvitystyölle annetut vaatimukset, erityisesti esille nostetut mahdollisuudet paikallisjoukkojen suorituskyvyn kehittämisessä, vapaaehtoistoiminnan laajapohjaisuuden lisäämisessä, koko maassa tapahtuvan vapaaehtoisen maanpuolustustyön huomioimisessa sekä vapaaehtoisen koulutusvastuun lisäämisessä.

Kokonaisuudessaan Niinistö painotti vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen vaikuttavuutta yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja maanpuolustustahtoa lisäävänä tekijänä, jota muuttuvassa toimintaympäristössä kannattaa kehittää.


Jaa tämä sivu