Reserviläisliiton
vuosikokous Seinäjoella päättyi dramaattisesti, kun paljon rummutettu
hallintouudistus tuli tyrmätyksi äänestyksessä. Uudistusta kannattaneet
voittivat itse äänestyksen äänin 100–68, mutta uudistukseen tarvittu kolmen
neljänneksen enemmistö jäi saavuttamatta ja näin koko uudistus tuli hylätyksi.
Toteutuessaan uudistuksen
myötä liittohallitus olisi pienentynyt nykyisestä 27 jäsenestä ja
puheenjohtajasta yhdeksään jäseneen ja puheenjohtajaan. Tämän lisäksi
liittokokousmäärät olisivat pudonneet nykyisestä kahdesti vuodesta –systeemistä
vain kerran kolmessa vuodessa –kokousrytmiin.
Uudistusehdotuksen
taustalla oli myös halu saada säästöjä. Reserviläisliiton arvion mukaan
säästöjä olisi kertynyt noin 25 000 euroa vuodessa.
Tiukkaa kritiikkiä
Seinäjoella ennen
varsinaista äänestystä käytiin yksi Reserviläisliiton historian värikkäimmistä
keskusteluista. Heti kun uudistus oli esitelty ja keskustelu avattu, marssi
Riihimäen reserviläisten Olli Puputti
puhujapönttöön ja kaatoi täyslaidallisen liiton suuntaan. Hänen mukaansa liitto
on lobannut uudistusta jokaisessa mahdollisessa tilaisuudessa ja jättänyt liian
vähän tilaa keskustelulle.
– Mielestäni lähes 40 000
jäsenen liitto tarvitsee hallituksen, joka tulee niin sanotusti kentältä.
Nykyinen sääntömalli on kehitettävissä palvelemaan entistä paremmin liittomme
tarpeita, Puputti totesi ja ehdotti yksiselitteisesti koko esityksen
hylkäämistä.
Taustatukea Puputin
esitys sai seuraavana puhuneelta Vantaan reserviläisten Sampsa Olkinuoralta, joka yhtyi kritiikkiin.
– Sääntömuutosta on
perusteltu näillä kymmenien tuhansien säästöillä joka vuosi. Liitto on kuitenkin
tehnyt kymmeniä tuhansia tulosta joka vuosi. Meidän tarkoitus ei ole tehdä
tulosta rahallisesti. Meidän tarkoitus on edustaa maanpuolustusta ja käyttää
jäsenistön maksamia rahoja siihen toimintaan.
Katse tulevaisuuteen
Liiton puheenjohtaja Mikko Savola puolusti esitystä ja
tiivisti omat tuntonsa lyhyesti.
– Haluammeko me olla
eteenpäin katsova tulevaisuuden liitto vai haluammeko taantua taaksepäin. Siitä
tässä on kyse, Savola totesi.
Liiton pitkäaikainen
puheenjohtaja ja nykyinen kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälä muistutti, että Reserviläisliiton historiassa on
ennenkin tehty vaikeita päätöksiä, jotka ovat lopulta koituneet aina liiton
hyväksi. Hän kehotti vuosikokousväkeä katsomaan tulevaisuuteen ja antoi
tukevansa uudistusehdotukselle.
Tukensa uudistukselle
ilmaisi myös liiton entinen varapuheenjohtaja Osmo Suominen, joka totesi vuosikokousten vetävän väkeä vain
silloin, kun äänestetään uudesta
puheenjohtajasta tai kun pöydällä on lauantaisen uudistusehdotuksen kaltaisia
suuren kokoluokan muutossuunnitelmia.
– Kun kerran nämä
kokoukset eivät ihmisiä kiinnosta, meidän on aika tuoda liitto tähän päivään.
Rahaakin voidaan suunnata enemmän kentälle, jos sitä saadaan enemmän
säästettyä.
Kyse luottamuksesta
Toisen kerran kokouksen
aikana uudistusta puolustanut Savola myötäili Suomista toteamalla, että
nykymuodossaan vuosikokoukset eivät vedä ihmisiä paikalle.
Voimakkaasti ehdotusta
puolustanut Savola nosti esimerkiksi vuoden 2013, jolloin 342 yhdistyksestä vuosikokouksessa
edustettuina oli vain 26 yhdistystä.
–Kysyn teiltä, edustaako
tämä teistä järjestödemokratiaa? Kuuluuko kentän ääni, jos 26 yhdistystä
342:sta on paikalla? Miksi sitten liittovaltuusto? Sen kautta piirit valitsevat
edustajansa ja se kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa. Heidän tehtävä on
tuoda se piirin ja yhdistysten ääni siinä vuoden välillä. Olen iloinen, että
tässä kokouksessa on aidosti käyty keskustelua. Tämä pitää olla
liittovaltuuston rooli. Sen pitää käydä keskustelua, sen pitää pitää hallitus hereillä ja sen pitää
vaatia. Se voi olla Puputin mainitsema kahvinjuontikerho, jos se sen roolin
haluaa, mutta se voi olla myös aktiivinen ja linjaava toimielin, Savola
paalutti.
Puheenjohtajan mukaan
uudistusehdotuksessa oli kyse myös luottamisesta.
– Tätä ei ole tehty huvin
vuoksi tai kiusallaan. Haluan, että kehitämme järjestödemokratiaa ja tätä on Ismo Nöjdin johdolla valmisteltu vuosi.
Kyse on myös luottamuksesta. Luotatteko, että me haluamme liiton parasta.
Puheiden jälkeen oli
äänestyksen aika. Ennakko-odotusten vastaisesti sääntömuutos ei saanut
enemmistöstä huolimatta läpimenoon vaadittavaa kannatusta ja Puputin ehdottama
hylkäys vei voiton.
Kokousväki lauloi lopuksi
vielä Maamme-laulun ja poistui teknologiakeskus Framin salista ristiriitaisin
mielin.
