• Uutiset

Halukkuudessa liittyä Natoon suuri ero reserviläisjärjestöjen jäsenten ja koko kansan välillä

Koko kansasta vain 25 prosenttia hakisi Naton jäsenyyttä. Reserviupseeriliitosta 55 prosenttia ja Reserviläisliitosta 46 prosenttia jäsenistä hakisi jäsenyyttä.

null

Reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöihin kuuluvien sekä
koko väestön näkemyksissä Natoon hakemisesta on selvä ero. Kaikista
suomalaisista vain 25 prosenttia tahtoisi Suomen hakevan Nato-jäsenyyttä, mutta
järjestöjen jäsenistä jopa 51 prosenttia hakisi jäsenyyttä. Myös erilaisten
järjestöjen välillä on suuria eroja, sillä esimerkiksi Reserviupseeriliiton
jäsenistä 55 prosenttia hakisi Natoon ja Maanpuolustusnaisten liitosta vain 33
prosenttia. Reserviläisliiton kohdalla luku on 46 prosenttia.

Miesten ja naisten välillä on koko kansankin keskuudessa
suuri näkemysero Natoon hakemisesta. Miehistä 30 prosenttia ja naisista 20 prosenttia
hakisi Natoon. 

Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen näkee sotilaskoulutuksen määrän vaikuttavan Nato-kantaan, joskin liiton jäsentenkin mielipiteiden eri laidat ovat kaukana toisistaan.

– Reserviupseereiden keskuudessa kannatus on suurempi kuin muiden reserviläisten joukossa. Toisaalta aktiiviupseereiden joukossa kannatus on vielä reserviupseereitakin suurempi, Kosonen sanoo.

Luvut perustuvat marras-joulukuussa julkistettujen kyselyjen tuloksiin. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) ja maanpuolustusjärjestöt käyttivät erillisissä tutkimuksissaan paljon samoja kysymyksiä. Alla oleva grafiikka näyttää, miten koko kansan näkemykset Natoon hakemisesta ovat vaihdelleet vuosina 2013–2016. Luvut ovat prosentteja.

Reserviläisliitossa Nato-kannatus on vaihdellut todella paljon vuosina 2013–2016. Vielä vuonna 2013 kannatus oli 30 prosenttia, mutta vuodesta 2014 eteenpäin se on pysynyt yli 40 prosentissa käyden välillä lähes 50 prosentissakin. Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg uskoo liiton jäsenten seuraavan sotilaallisia tapahtumia sekä tilanteen kehitystä tarkemmin ja että suhtautuminen Venäjään on tunnepitoisempaa kuin suomalaisilla keskimäärin. 

 – Olettaisin, että aika paljon vaikuttaa myös se, mitä juuri mittaushetkellä tapahtuu. Jos venäläinen kone tekee ilmatilanloukkauksen, kuten lokakuun alussa tapahtui, kannatus nousee hetkeksi, Nyberg sanoo. 
Nyberg myös toteaa, että miesten ja naisten näkemyserot liittynevät siihen, onko inttiä käyty. 
– Tämä näkyy suoraan siinä, että naisissa on aina en osaa sanoa -vastaajia paljon enemmän kuin miesvastaajissa. Tämän vuoksi Reserviläisliitto on esittänyt naisille pakollista osallistumista kutsuntoihin. 
Kosonen toteaa, että monessa muussakin turvallisuuspoliittisessa kysymyksessä naisten näkemykset poikkeavat merkittävästi miesten näkemyksistä.
– Uskon kuitenkin, että naisreserviläisten näkemykset ovat hyvin samanlaisia kuin miesreserviläisilläkin.
Venäjä huolettaa riippumatta siitä, kuuluuko liittoihin vai ei
Venäjän kehitys aiheuttaa huolta valtaosassa suomalaisista,
oli vastaaja mukana maanpuolustusjärjestöissä tai ei. Kaikista suomalaisista 72
prosenttia vastasi Venäjän kehityksen aiheuttavan paljon tai jonkin verran
huolta. Maanpuolustusjärjestöihin kuuluvista 82 prosenttia vastasi samoin.

Maanpuolustusjärjestöjen kyselyssä maanpuolustustahto näkyi
korkeana, mutta koko väestön maanpuolustustahto on laskussa. Alla oleva
grafiikka osoittaa maanpuolustustahdon kehityksen vuosina 2013–2016. Luvut ovat prosentteja.

Järjestöjen tutkimukseen osallistuivat Reserviläisliitto,
Reserviupseeriliitto, Reserviläisurheiluliitto, Maanpuolustuskiltojen liitto ja
Maanpuolustusnaisten liitto.

Lue myös: 

18.11.2016 Kysely: Nato kiinnostaa, Venäjä huolettaa

1.12.2016 Yleinen asevelvollisuus saa suomalaisilta vahvan tuen, mutta maanpuolustustahto on laskenut