Kertausharjoitusten määrä on noussut 2020-luvulla, mutta määrissä on vuosittaista vaihtelua. Kertausharjoituksiin määrättyjen määrä kasvoi merkittävästi Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen, vuosina 2022 ja 2023. Puolustusbudjeteista selviää, että vuonna 2021 kertausharjoituksissa koulutettiin 6,4 prosenttia sodan ajan joukkoihin sijoitetuista, kun taas parina seuraavana vuonna luku ylitti kymmenen prosenttia.
Kasvuun ovat vaikuttaneet Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa sekä Nato-jäsenyys, Puolustusvoimien Pääesikunnan koulutusosastolta todetaan.
Yli kymmenen prosenttia tarkoittaa määrässä lähes 30 000 reserviläistä, mitä Suomen Reserviupseeriliitto pitää vähimmäisvaatimuksena.
– Sodan ajan joukkojen toimintakyvyn ja reserviläisten osaamisen varmistamiseksi ehdottomana vähimmäisvaatimuksena on kertausharjoitusmäärien pitäminen 30 000 reserviläisen vuositasolla, Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) toiminnanjohtaja Janne Kosonen kertaa kuuluneen RUL:n lausunnossa eduskunnan puolustusvaliokunnalle.
Vuodesta 2024 lähtien reserviläisten kertausmäärät ovat kuitenkin pienentyneet. Tänä vuonna kerranneiden määrä, noin 22 000 reserviläistä, jää kolmella tuhannella Puolustusvoimien tavoitteena olleesta 25 000:sta. Puolustusvoimien mukaan syynä tavoitteesta jäämiselle on esimerkiksi harjoitusten pidempi kesto.
Merkitseviä tekijöitä tavoitteesta jäämiseen ovat harjoitusten pidentyminen tavoitteiden laskentaperusteena käytetystä viidestä päivästä sekä yleinen kustannusten nousu, Pääesikunnan koulutusosastolta kerrotaan.
Kertausharjoituksissa koulutetut reserviläiset:
2021: 17 938 (6,4 % sodan ajan joukkoihin sijoitetuista)
2022: 29 623 (10,6 %)
2023: 28 229 (10,3 %)
2024: 21 302 (7,6 %)
2025: (arvio) 22 000 (7,9 %)
2026: (arvio) 25 000 (8,9 %)
Harjoitukset kestivät ennen yleensä viisi päivää, mutta ne ovat pidentyneet viime vuosina. Esimerkiksi kesällä järjestetty Karelian Sword 25 oli monelle reserviläiselle yhdeksän päivän pituinen, ja Puolustusvoimien mukaan tavoitteena on päästä jopa yli kymmeneen päivään. Taustalla kerrotaan olevan pyrkimys harjoitella pitkäkestoista sodankäyntiä.
Kertausharjoitusten pidentämisellä on kasvatettu koulutettujen joukkojen suorituskykyä ja osaltaan vastattu pitkäkestoisen sodankäynnin harjoittelulle asetettuihin vaatimuksiin.
Vuodelle 2026 on suunniteltu koulutettavan kertausharjoituksissa 25 000 reserviläistä. Harjoitusvuorokausia on budjetoitu tätäkin vuotta vähemmän, mikä herättää huolta reserviläisissä.
– Suomen Reserviupseeriliitto pitää nykyistä kertausharjoitusmäärää ehdottomasti liian pienenä, Kosonen sanoo.
Hänestä reserviläiset voisivat auttaa osaltaan nykytilanteen kehittämisessä.
– Kertausharjoitusmäärien kasvattaminen lyhyellä aikavälillä on erittäin vaikeaa muun muassa Puolustusvoimien tiukan henkilöstötilanteen takia. Reserviläisten osaamisen ja vastuiden lisäämisellä kertausharjoitusten suunnittelussa ja toteuttamisessa voidaan kuitenkin pienentää harjoitusmäärän lisääntymisestä aiheutuvaa palkattujen sotilaiden työmäärän kasvua.
