Lopullinen päätös Puolustusvoimien käsiaseperheen hankintaa koskevassa valitusasiassa tuli ulos korkeimmasta hallinto-oikeudesta helmikuussa. Saksalaisen Heckler & Koch GmbH:n valitus markkinaoikeuden keväällä 2024 antamasta päätöksestä hylättiin.
Oikeusjuttu juontaa juurensa vuoden 2023 alkupuolelle, jolloin Puolustusvoimien logistiikkalaitos neuvotteli Ruotsin puolustusmateriaaliviraston ja Sako oy:n kanssa kahden Pohjoismaan yhteisen käsiaseperheen hankintaa koskevan puitesopimuksen. Kymmenvuotiseen puitesopimukseen sisältyy optiokausia vuoteen 2053 saakka, ja Puolustusvoimien logistiikkalaitos sai luvan tehdä puitesopimuksen ehtoihin perustuvan hankintasopimuksen vuosille 2023–2026. Sakon kilpailija Heckler & Koch valitti hankinnasta markkinaoikeuteen vaatien muun muassa hyvitysmaksua ja hankintaan kohdistuvaa tehottomuusseuraamusta.
”Jos toimittaja ja tuotantolinja ovat Portugalissa, se on eri asia kuin jos se on Pohjois-Ruotsissa.”
Puitesopimus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 346 artiklan 1 kohdan b alakohtaan, joka oikeuttaa poikkeamaan muun muassa EU-oikeuden mukaisista hankintamenettelyistä ja kansallisuuteen perustuvasta syrjimättömyydestä, jos valtion keskeiset turvallisuusedut ovat kyseessä. Valittaja kiisti artiklan soveltamisedellytysten täyttymisen, ja suorahankinta ilman kilpailutusta oli muutoinkin kiistanalaista. Markkinaoikeus hylkäsi valituksen.
Saksalaisyhtiö eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja vaati siellä markkinaoikeuden päätöksen kumoamista. Korkein hallinto-oikeus totesi nyt antamansa ratkaisun perusteluissa muun muassa, että hankittavaan asejärjestelmään liittyvää huoltovarmuutta sekä rauhan aikana että kriisitilanteissa voidaan pitää valtion keskeisiin turvallisuusetuihin liittyvänä seikkana. Oikeus viittasi myös Suomen maantieteelliseen asemaan ja yleiseen turvallisuustilanteeseen ja siihen, että käsiaseiden tuotantokyky edellytti tuotantoa Suomessa kotimaiselta toimijalta. Kaiken lisäksi Sako on Suomessa ainoa toimija, jolla on kyky toteuttaa hankinta.
Neuvotteleva virkamies Tommi Nordberg puolustusministeriöstä pitää tuoretta päätöstä odotettuna.
– Kiteytyi, mitä jäsenvaltio voi tehdä sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamiseksi ja mitä toimenpiteitä voi katsoa tarpeellisiksi, Nordberg sanoo.
Erityisen kiintoisaa Nordbergin mielestä on, kuinka korkein hallinto-oikeus huomioi turvallisuusympäristön vaatimukset ja kontekstin, jossa hankintaa koskevat ratkaisut oli tehty. Oikeus huomioi perusteluissaan turvallisuusympäristöä ja huoltovarmuutta koskevia valtioneuvoston selontekoja, ja tämä voi Nordbergin mukaan vaikuttaa tulevien hankintapäätösten perustelujen muotoiluun. Nordbergin mukaan selonteot sanoittavat sitä, mitä valtio näkee keskeisinä turvallisuusetuinaan.
Toinen seikka, jonka Nordberg haluaa nostaa kokonaisuudessa esiin, on sen tunnistaminen, että Suomen keskeisiä turvallisuusetuja voidaan turvata myös tämän kaltaisessa hankintayhteistyössä kahden Pohjoismaan välillä. Ruotsi, joka on mukana puitesopimuksessa, voi huoltovarmuusmielessä luottaa Suomessa sijaitsevaan tuotantoon, ja sama logiikka voi päteä myös kääntäen.
– Jos toimittaja ja tuotantolinja ovat Portugalissa, se on eri asia kuin jos se on Pohjois-Ruotsissa, Nordberg havainnollistaa.
-
Historia
