Ennen Nato-jäsenyyttä Suomi osallistui noin 60–90 kansainväliseen harjoitukseen vuosittain. Suunta on edelleen ylöspäin, kun vuonna 2024 kansainvälisiä harjoituksia oli yli 100, vuonna 2025 jo 115 ja vuonna 2026 Suomi osallistuu jopa 122 harjoitukseen tai harjoituskehykseen Suomessa ja ulkomailla.
Kansainvälisten harjoitusten yleistyminen voi tarjota mielenkiintoisia mahdollisuuksia myös reserviläisille. MPK Pohjois-Suomen piirin vapaaehtoinen reserviläiskouluttaja, reservin vääpeli Jarmo Koivula, on päässyt jo toimimaan kouluttajana sekä MPK:n kursseilla että Puolustusvoimien harjoituksissa reserviläiskouluttajana. Hän on kouluttanut muun muassa yhdysvaltalaisia sotilaita, joiden kanssa Suomen harjoitustoiminta on jo vakiintunut.
Arctic Forge 2023 -harjoituksessa Koivula pääsi yhdessä kuuden muun reserviläiskouluttajan kanssa kouluttamaan yhdysvaltalaisille arktisissa olosuhteissa toimimista. Koulutukseen kuului perustaitoja, kuten lämpimänä pysymistä, jalkojen kunnossa pitämistä ja hiihtämistä.
– Amerikkalaiset kuuntelivat ja tekivät hyvin kaiken, mitä sanottiin. Siinä huomasi, että on ammattiarmeija kyseessä. Hiihtokoulun seuraaminen oli kyllä hauskaa, kun suurin osa ei ollut koskaan nähnytkään perinteisiä suksia. Ensimmäisellä kerralla ladulla oli melko hidasta, ja siellä oli aika paljon porukkaa turvallaan, Koivula naurahtaa.
Yhdysvaltalaiset kehuivat Suomessa harjoitellessaan muun muassa sitä, että myös maastoon saa lämpimän ruoan. Myös kuumaa punaista mehua meni Koivulan mukaan järjettömiä määriä, varsinkin koulutukseen kuuluneen avannon jälkeen. Se oli kaikille amerikkalaisille uusi kokemus.
Koivula kuuluu aktiivisena reserviläisenä myös Pohjois-Suomen Sissi- ja Tiedustelukiltaan. Hänen mukaansa reserviläisillä on paljonkin kiinnostusta kansainvälisiä mahdollisuuksia kohtaan. Kun hän ja muut reserviläiset kouluttivat vuonna 2024 amerikkalaisille Rovaniemellä, Rovajärvellä ja Sodankylässä esimerkiksi teltan pystytystä, tekivät he teltan pystytyksen ohjeet myös englanniksi.
– Ajattelimme, että englanninkieliset ohjeet on hyvä olla olemassa, jos tulisi vastaavia tilaisuuksia toistekin. On sitten termit kunnossa.
Yhdysvaltalaisten kouluttamisen lisäksi Koivula on käynyt killan puolesta kouluttautumassa Virossa, ja virolaiset vastavuoroisesti täällä. Hänestä kaikki ovat vaikuttaneet hyvin kiinnostuneilta koulutettavista aiheista, mikä on tehnyt kouluttamisesta todella helppoa. Kielimuuria ei ole tullut koskaan vastaan.
– Aina on saatu oppi perille ja päästy tavoitteisiin. Asioita voi selittää myös näyttämällä, Koivula huomauttaa.
Reserviläiskouluttajien hyödyntämiseen voi olla suuri kynnys, minkä Koivula ymmärtää. Hän kuitenkin toivoo kynnyksen madaltuvan tulevaisuudessa, koska tietää kokemuksesta, että reserviläiset voivat olla suureksi avuksi.
– Harjoituksiin pitäisi ehdottomasti ottaa enemmän reserviläisiä mukaan, koska Puolustusvoimien henkilöstöllä on ymmärrettävästi aivan hirveästi töitä. Hyvä väylä asiansa osaavien reserviläisten tavoittamiseksi on lähestyä MPK:n piiri- ja koulutuspäälliköitä. He ovat avainhenkilöitä yhdistämään eri aiheisiin erikoistuneita osaajia PV:n tarpeisiin.
Koivulan mukaan sotilasarvolla ei ole reserviläiskouluttajien kesken aina väliä, vaan se kouluttaa, joka osaa asian parhaiten.
– Kun on nohevaa sakkia, niin aina löytyy joku, joka keksii ratkaisun.
