• Puolustusvoimat

Maasotakoulu katsoo tulevaisuuteen

Monipuolinen Maasotakoulu kouluttaa, tutkii ja tekee valmiustyötä.

Puolustusvoimat

Maasotakoulussa panostetaan paljon käytännön harjoitteluun.

Maasotakoulu mielletään ensisijaisesti Maavoimien
Lappeenrannassa sijaitsevaksi puolustushaarakouluksi. Todellisuudessa kyseinen
joukko-osasto on monisyinen kokonaisuus, jonka lonkerot ulottuvat viidelle eri
paikkakunnalle. Maasotakoulun johtajan eversti Kari Pietiläisen mukaan viisi paikkakuntaa ei aiheuta
johtamisongelmia.

– Paletti on pyörinyt Puolustusvoimien
uudistuksesta lähtien aika vakiintuneella mallilla. Tällä hetkellä tuleva
Koulutus 2020 -koulutusohjelma teetättää tietysti paljon työtä, koska olemme
keskeinen tekijä siinä pilottipaikkana, Pietiläinen kertoo.

Maasotakouluun kuuluu Koulutuskeskus, joka vastaa
Maasotakoulussa palkatun henkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksesta sekä
varusmieskoulutuksesta. Koulutuskeskuksen alapuolelta hierarkiasta löytyy viisi
aselajikoulua, joista pioneeri- ja jalkaväkikoulu sijaitsevat Lappeenrannassa,
Viestikoulu Riihimäellä, Panssarikoulu Hattulassa ja Tykistökoulu Niinisalossa.

Lisäksi Maasotakoulun alaisuuteen kuuluvat Haminan
Reserviupseerikoulu sekä Maavoimien tutkimuskeskus.

– Meillä on täällä paljon käytännön soveltamista.
Kärjistetysti voisi sanoa, että Santahaminassa käydään enemmän teoriaa ja
täällä ne opit tuodaan harjoittelun kautta käytäntöön. Palkatun henkilöstön
osalta Maavoimien henkilökunta käy jossain vaiheessa meillä täällä opissa tai
sitten aselajikoulujen puolella.

 

Katse 2030-luvulle

Tutkimus on merkittävä osa Maasotakoulun työtä. Eversti
Pietiläisen mukaan tutkimuksen fokus on vahvasti tulevaisuudessa. Seuraavalla
vuosikymmenellä realisoituvat Laivue2020 ja HX-hanke vievät hankintapuolella
suurimman huomion. Pietiläisen mukaan on perusteltua odottaa tämän jälkeen eli
2030-luvun alussa koittavan Maavoimien vuoro kalustohankinnoissa. Esimerkiksi
näitä hankintoja Maasotakoulun alaisessa Tutkimuskeskuksen Maataistelukeskuksessa
pohditaan. Lisäksi jokaisen aselajikoulun yhteydessä on oma tutkimussektorinsa.

– Maataistelukeskus tekee ja taustoittaa Maavoimien
tulevaisuuden suunnittelua ja kehittämistä. He olivat keskeinen tekijä, kun
hiljattain julkaistiin Maavoimat 2030
-teos. Nyt he ovat puolestaan aloittaneet valmistelun, joka kulkee nimellä
Maavoimien taistelu 2035. 2030-luvun alussa Maavoimien kalustosta merkittävä
määrä vanhenee tykistöstä ja vaunukalustosta lähtien. Näemme, että silloin on hankinnoissa
Maavoimien vuoro, ja nyt pohdimme, millaista kehitystyön pitäisi olla ja mihin
resursseja pitäisi ohjata.

Pietiläisen mukaan Maavoimille ja Puolustusvoimille on
tärkeää pystyä perustelemaan tieteellisesti hankinnat, jotka lähes
poikkeuksetta liikkuvat kustannuksellisesti miljoonaluokassa.

– Kun meiltä kysytään, miksi näitä hankitaan, on meidän
pystyttävä siihen myös selkeästi vastaamaan.

 

Rakuunaperinne elää

Maasotakoulu luopui Lappeenrannassa perinteisistä tiloista
Rakuunamäellä. Viimeiset rakuunat kotiutuivat eskadroonasta jo pari vuotta
aiemmin. Pietiläisen mukaan ratsuväen perinteet elävät yhä vahvasti
Lappeenrannassa myös Maasotakoulun kautta.

– Kyllä me pidämme yllä ratsuväen perinteitä. Maasotakouluun
kuuluva Rakuunasoittokunta edustaa näitä perinteitä parhaimmillaan. Lisäksi
juhlimme aina syyskuussa Breitenfeldin päivää. Kilta ja säätiö toimivat täällä
kaupungissa yhä.

Leirikentällä sijaitsevan Maasotakoulun tilat ovat modernit
mutta hieman ahtaat. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen Maasotakoulun
rakenteisiin on Pietiläisen mukaan investoitu noin 20 miljoonaa euroa, osa
peruskorjauksiin ja osa täysin uusiin rakennuksiin. Kovinta ruuhka on keväällä,
jolloin Maasotakoulussa on noin 250–300 kadettia ja 170 aliupseeria
vahvuudessa.

Maasotakoulu

Maasotakoulussa on kolme joukkoyksikköä: Koulutuskeskus,
Reserviupseerikoulu ja Maavoimien tutkimuskeskus.

Toimii viidellä eri paikkakunnalla: Lappeenrannassa,
Haminassa, Hattulassa, Kankaanpäässä ja Riihimäellä.

Henkilöstöä yhteensä noin 580.

Maasotakoulun johtaja on eversti Kari Pietiläinen