1 258 naista haki vapaaehtoiseen asepalvelukseen tammikuun puolivälissä päättyneessä haussa. Lakiuudistuksen myötä hakuaika päättyi kuusi viikkoa aiemmin kuin edellisinä vuosina. Uudistuksen avulla naisten valintatilaisuudet ja niihin liittyvät terveystarkastukset saadaan jatkossa samaan rytmiin kutsuntojen kanssa. Naisten valintatilaisuuksien yhdistämistä kutsuntatilaisuuksien kanssa samaan ajankohtaan ja paikkaan pilotoidaan syksyllä 2024.
Puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) sanoi maanantaina tavoitteena olevan lisätä asepalveluksen suorittavien määrää. Hän puhui 243. Maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingin Säätytalolla.
Savolan mukaan parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean tavoitteena on myös, että uudistetut kutsunnat tulisivat käyttöön jo vuoden 2025 aikana.
– Kutsunnat ovat ensimmäinen askel asevelvollisuuden polulla. Puolustusministeriön johdolla on parhaillaan käynnissä poikkihallinnollinen työskentely, jossa selvitetään eri malleja ja mahdollisuuksia koko ikäluokalle suunnatun kutsuntapäivän järjestämiseksi, Savola sanoi.
– Kutsuntajärjestelmän uudistaminen on kokonaisuus, joka vastaa useaan yhteiskunnalliseen tavoitteeseen. Sotilaallisen maanpuolustuksen näkökulmasta tavoitteena on lisätä asepalveluksen suorittavien määrää. Samalla voidaan vahvistaa nuorten maanpuolustussuhdetta ja maanpuolustustahtoa. Laajempana yhteiskunnallisena tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisriskiä, hän jatkoi.
Palvelukseen hakeneiden naisten määrä on vakiintunut yli tuhanteen vuodessa. Kevään 2022 hakijamäärä oli 1 588 naista. Sähköinen haku vuodelle 2024 avautuu helmikuun 2023 lopulla.
Vuonna 2022 vapaaehtoisen asepalveluksen suoritti 1 040 naista, mikä on uusi ennätys. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen reserviin oli vuoden 2022 loppuun mennessä koulutettu 12 262 naista. Reserviin siirtyneiden naisten määrä on ollut kasvussa vuodesta 2009 alkaen.
Vuonna 2022 kotiutuneista naisista 72 prosenttia palveli 347 vuorokauden mittaisen palveluksen.
