• Uutiset

Tutustuimme NH90-simulaattoriin, jolla helikopterilentäjät harjoittelevat armeijassa

Simulaattorilla voidaan lentää taktisia tehtäviä kuten erikoisjoukkojen kuljetus laivalle, palonsammutuslento tai haavoittuneen evakuointi.

Tero Tuominen

Helikopterissa kapteeni istuu ohjaamon oikealla puolella toisin kuin lentokoneissa. Tässä opettaja kaartavassa MRTD-simulaattorissa. Käytössä on kevyt kuuloke-mikrofoni -yhdistelmä, toisissa koulutustehtävissä päässä on oikeilla lennoilla tarvittava kypärä.

Sotilaskalusto on tunnetusti hinnakasta – samoin sen käyttö. Siksi
koulutukseen sekä harjoitteluun on jo pitkään kehitetty erilaisia
simulaattoreita, joilla oikean kaluston kulumista voidaan vähentää ja samalla
leikata kustannuksia.

Reserviläinen on aiemmin esitellyt muun muassa Saab
KASI-järjestelmän (kaksipuolisen taistelun simulaattori), jolla voidaan kuvata
sekä tallentaa analysoitavaksi joukon taistelua maastossa. Sitä todennäköisesti
pääsee käyttämään lähes jokainen varusmiespalvelukseen tuleva.

NH90.

Puolustusvoimista löytyy myös huomattavasti pienemmille
erikoisryhmille tarkoitettuja simulaattoreita. Niitä luonnollisesti käytetään
Ilmavoimissa Hornet-ohjaajien koulutuksessa.

Yksi kehittyneimmistä simulaattoreista on Utin Jääkärirykmentin
Helikopteripataljoonan ohjaajien koulutukseen tarkoitettu ranskalainen Sogitec
Industries NH90 MRTD (Multi Role Training Device). Laite on sijoitettu Kouvolan
Uttiin sitä varten rakennettuun lisäsiipeen helikopterihallin yhteyteen.

 

Helikopteripataljoonalla on nykyisin pääkalustonaan 20 NH
Industries NH90 -kuljetushelikopteria. Tyyppimerkintä on lyhenne sanoista NATO
Helicopter for the Nineties. Yhteiseurooppalaisen tyypin ensilento oli vuonna
1995, ja toimitukset käynnistyivät 2005.

Kopterihankinta Suomeen alkoi vuoden 1997 puolustuspoliittisesta
selonteosta. Ensimmäinen Ranskassa koottu NH90 luovutettiin Puolustusvoimille
vuonna 2008 muutaman vuoden myöhässä aiotusta. Kotimainen Patria kokosi 19
kopteria Jämsän Hallin tehtaillaan.

Aiemman neuvostoliittolaisen Mil Mi-8 -kaluston korvaajana NH90
toi Uttiin aivan uudenlaista modernia tekniikkaa. Molemmissa tyypeissä on kaksi
suihkuturbiinia, mutta siihen yhtäläisyydet kärjistetysti sanoen loppuvatkin.

NH90 on kokonaan komposiittirakenteinen ja siinä on tietokoneisiin
perustuva Fly-By-Wire-ohjausjärjestelmä. Se tarjoaa ohjaajien avuksi
monenlaista automatiikkaa esimerkiksi kopterin pitämisessä leijunnassa.

Helikopteripataljoona käyttää NH90-kalustoa joukkojenkuljetuksiin
sekä erilaisiin virka-aputehtäviin kuten etsintöihin tai metsäpalojen
sammutuksiin. Utin Jääkärirykmentin erikoisjoukot ovat luonnollisesti keskeisiä
kopterien käyttäjiä, mutta myös monet varusmiehet pääsevät niiden kyytiin
varuskunnissa eri puolilla Suomea. 

Kun simulaattorissa on kahden lentäjän miehistö, lennonopettajan työpiste on ohjaamon takatilassa. Näytöillä voidaan seurata ja muokata tehtävää. Vasemmassa reunassa voi joillain tehtävillä olla kopterin kuormamestari, jota tarvitaan tähystäjänä esimerkiksi vinssattaessa pelastettavaa maasta. Kuva: Tero Tuominen

Maavoimien helikopteriohjaajien urapolku käynnistyy
lentoreserviupseerikurssilla yhdessä Ilmavoimien lentäjien kanssa. Haku
Tikkakoskella järjestettävään koulutukseen on syksyllä ja palvelukseen astutaan
heinäkuun saapumiserässä.

Helikopterin ohjaaminen on varsin erilaista kuin lentokoneen,
mutta silti yhteisestä koulutuspohjasta on hyötyä. Esimerkiksi suunnistaminen,
radioliikenne ja toiminta valvotussa ilmatilassa ovat molemmille
ilma-alustyypeille yhteisiä. Yleinen niin sanottu Airmanship on tärkeää koulutuksessa
kohti sotilaslentotoimintaa.

Käytössä on vanhoja Valmet L70 Vinka -alkeiskoulukoneita. Ne
vaihtuvat aivan lähiaikoina Englannista käytettyinä ostettuihin Grob G 115E
-koneisiin.

MD500.

Lento-RUK:sta valmistunut voi hakeutua jatkamaan opintojaan
Maanpuolustuskorkeakouluun. Sen Lentoupseerin koulutusohjelmasta valmistuu
ohjaajia Ilmavoimiin, Maavoimiin ja myös Rajavartiolaitokseen. Tässä vaiheessa
heko-ohjaajien koulutus eriytyy omalle linjalleen.

Helikopterin leijuttamisen vaikeutta on verrattu pallon päällä
seisomiseen. Kummallekin kädelle ja jaloille on oma tehtävänsä. Jatkuvien
ohjainliikkeiden on oltava pieniä, tarkkoja ja oikea-aikaisia.
Kiinteäsiipisellä lentokoulutuksen saaneelta kopteri lähteekin yleensä
lapasesta sekunneissa.

Peruskoulutus pyöriväsiipisiin annetaan keveillä McDonnell Douglas
Helicopters MD500 -helikoptereilla (Puolustusvoimissa tyyppimerkinnällä Hughes
MD500). Niitä on käytössä seitsemän, ja oppilas lentää tyypillä 200-300 tuntia
ennen siirtymistä NH90-koulutukseen. Valmiusohjaajan kelpuutuksen saa noin
neljä vuotta kadettikoulun alkamisen jälkeen.

Ensimmäiset lentäjäkoulutukseen tarkoitetut simulaattorit
kehitettiin Yhdysvalloissa jo 1920-luvulla. Sittemmin mekaaniset lentokoneen
perustoimintoja matkivat laitteet ovat kehittyneet massiivisiksi
tietokoneohjatuiksi kokonaisuuksiksi. Niin sanotuilla Full Flight Simulator
-laitteilla pystytään jäljittelemään lentämistä niin tarkasti, että
periaatteessa lentäjä voi siirtyä suoraan simusta reittilennolle
matkustajakoneen ohjaamoon.

Tyypillinen lentosimulaattori koostuu ohjaamosta, näytöstä sekä
laitetilasta, jossa tarvittava elektroniikka sijaitsee. Liikennelentäjien
koulutukseen käytettävät versiot on varustettu full motion -tekniikalla.

Niissä ohjaamo on koppimaisessa moduulissa, jota pystytään
kallistelemaan kaikkiin suuntiin hydrauliikkajalkojen varassa. Näin esimerkiksi
lentokoneen kiihdytystä voidaan mallintaa kallistamalla ohjaamoa taaksepäin.
Koska maisemanäyttö liikkuu ohjaamon mukana, lentäjät kokevat kiihtyvyyden
tunnetta painautuessaan istuimiensa selkänojia vasten.

Utin NH90 MRTD -laite on puolestaan kiinteäasenteinen. Full motion
-simulaattorit ovat huomattavasti kalliimpia ja vaativat suuren hallitilan
ympärilleen. Kun simulaattoria hankittiin, arvioitiin tarkasti, miten paljon
hyötyä liikkuvasta ohjaamosta olisi.

Erilaisten simujen koelentojen jälkeen lopputulos oli, että
liikkeen tuoma lisäarvo ei vastaa kustannusten nousua. MRTD:n kaartuva 210
asteen laajakulmanäyttö kattaa käytännössä koko alueen, joka on nähtävissä
ohjaamon ikkunoista.

Esimerkiksi kopterin kaartaessa ja maiseman kallistuessa pelkkä
näköaisti tuottaa varsin todenmukaisen tunteen kopterin lennosta ohjaajalle.
Tätä tehostavat lentäjien 3D-liikettä tuottavat istuimet, joiden välittämät
tuntoaistimukset korostavat lentämisen realismia.

Hankinnan arvo oli 12,3 miljoonaa euroa. MRTD saatiin käyttöön
vuonna 2015, ja sillä lennetään noin 1 000 tuntia vuodessa. Aiemmin
simulaattoripalvelut ostettiin Saksasta.

Suomessa on käytössä melkein sama NH90-kopterin TTH-versio
(Tactical Transport Helicopter) kuin Ranskassa. Uttiin hankittiin ranskalaista
vastaava simulaattori, koska täysin oman rakentaminen olisi sekin tullut
kalliiksi. Erot ovat kuitenkin pienet eivätkä haittaa koulutusta.

Kiinteä NH90-ohjaamo pimennetyssä simulaattoritilassa. Kaartuvalle valkokankaalle heijastetaan useilla projektoreilla liikkuvaa maisemaa. Tässä lennetään Kouvolan seudulla. Kuva: Tero Tuominen 

Simulaattorissa ei kouluteta peruslentotaitoa, koska se on opittu
jo MD500-kalustolla. Sitäkin toki sisältyy koulutusohjelmaan osana eri
tehtäviä. Kokonaan uutta NH90:ssä on toiminta kahden hengen ohjaamomiehistöllä.

Keskeistä simulaattorissa on perehdyttäminen uuteen
kopterityyppiin ja eri järjestelmien käytön hallintaan. Lento voidaan
tarvittaessa vaikka keskeyttää ja perehtyä tarkemmin tiettyyn toimintoon.
Moduuleihin jaetussa koulutuspaketissa simu vuorottelee oikealla NH90:llä
tehtävien lentojen kanssa.

Simulaattorilla voidaan lentää myös taktisia tehtäviä kuten
erikoisjoukkojen kuljetus laivalle, palonsammutuslento tai haavoittuneen
evakuointi. Laite on myös käytössä valmiiden ohjaajien kertauskoulutuksessa.

Kaikki Suomessa vallitsevat sääolot on mahdollista saada esille.
Koska erikoisjoukkojen helikopterit lentävät usein pimeän vallitessa,
simulaattori mahdollistaa NVG-yönäkölaitteiden käytön (Night Vision Goggles).

Näyttöjärjestelmän maisemat kattavat koko Suomen ja tarvittaessa
myös kriisinhallintatehtävien kohteet. Kuvan tarkkuus ei ole fotorealistista
mutta täysin riittävää koulutustarkoituksiin. Lisää maisemia kuten myös
tehtäväskenaarioita voidaan tarvittaessa ohjelmoida lisää.

Ehkä merkittävintä hyötyä simuloidusta lentämisestä saadaan
koulutettaessa toimintaa erilaisissa pakkotilanteissa. Opettaja voi omasta
hallintapaneelistaan valita oppilaalle kaikenlaista harmia trimmiviasta
moottoripaloon.

Helikopteripataljoonassa simulaattorikoulutuksesta vastaavat
Patria Aviationin palveluksessa olevat opettajat. He ovat entisiä Maavoimien kopteriohjaajia.
Myös laitteiston järjestelmätuki on ulkoistettu.

NH90-ohjaajan Thales TopOwl -kypärän visiirissä on heijastusnäyttö, johon saadaan lentotietojen ohella esimerkiksi lämpökameran kuvaa. Kuva: Tero Tuominen