Varusmiehistä 35 prosenttia käytti nuuskaa ja 38 prosenttia tupakkaa vuosina 2014–2016 tehdyn tutkimuksen mukaan. 16 prosenttia käytti molempia päivittäin.
Tutkimukseen osallistui 4 706 miespuolista varusmiestä, ja vaikka nikotiinipusseja ei ollut vielä markkinoilla, pidetään nikotiinituotteiden käyttöä huolestuttavana tuotteesta riippumatta.
– Jos nikotiinipussin vahvuus on 12 mg ja käyttömäärä on puoli purkkia päivässä, vastaa se kokonaista tupakka-askia. Määrät ovat järkyttäviä ja puhutaan merkittävästä pommista terveydelle, LT Maria Danielsson toteaa.
Tupakoinnin haitat tunnettiin tutkimukseen osallistuneiden varusmiesten keskuudessa hyvin, mutta vain viidennes varusmiehistä piti nuuskaa erittäin haitallisena terveydelle. Päivittäiset nuuskan käyttäjät pitivät vuorokaudessa nuuskaa yli kuusi tuntia ja käyttivät noin 10 annosta.
Danielssonista on tärkeää ymmärtää, että vaikka nuuska ei vaikuta hapenottokykyyn tai keuhkojen toimintaan, vaikuttavat varsinkin suuret määrät huomattavasti terveyteen ja toimintakykyyn.
– Oli nikotiinituote mikä tahansa, yhteisestä haitallisesta tekijästä ei pääse yli eikä ympäri. Nikotiinin säännöllinen käyttö vaikuttaa monella tavalla terveyteen, muun muassa heikentämällä verenkiertoa ja vastustuskykyä, Danielsson avaa.
Nuuskan käyttö on suuri riski terveydelle varsinkin infektiokaudella.
– Nuuskan tai nikotiinipussien käyttö voi heikentää suun ja nielun puolustuskykyä viruksia vastaan, mikä voi myötävaikuttaa sairastumiseen ja infektioiden leviämisriskiin. Kuka muka pesee kätensä välissä, kun laittaa nuuskan huuleen tai ottaa sen pois?
Nuuskan käytön haitoista on monilla Danielssonin mukaan edelleen kaukainen mielikuva siitä, että se lähinnä aiheuttaa suusyöpää, vaikka sillä on paljon laajemmat vaikutukset terveyteen ja toimintakykyyn.
– Nuuskan tai nikotiinipussien käyttö aiheuttaa ikenien vetäytymistä, hampaiden vihlomista ja pahanhajuista hengitystä. Nikotiinin aiheuttama mikro- ja ääreisverenkierron heikkeneminen voi lisätä pysyvän kuulovaurion riskiä ampumamelutapaturmissa ja pahentaa paleltumavammoja. Nikotiini vaikuttaa jopa lisääntymisterveyteen miehillä sekä naisilla.
Nikotiinin käyttö myös lisää stressiä ja voi heikentää palautumista, mikä on varusmiespalveluksen rasitukseen nähden huolestuttavaa.
– Olisihan se kamalaa, jos intti on paikka, missä elintavat heikkenevät nikotiinin käytön aloittamisen tai lisäämisen johdosta. Palveluksen pitäisi olla Suomen suurin kuntokoulu, missä tuetaan hyvään malliin, Danielsson huomauttaa.
Ryhmäpaine voi olla kuitenkin kova. Tutkimuksessa nähtiin ryhmäytymisilmiöinä tupakohtaisesti sitä, että nikotiinia saatiin käyttämään palveluksessa heidätkin, jotka eivät käyttäneet sitä ennen. Danielsson kuitenkin uskoo, että ryhmässä toimiminen ja esimerkillä johtaminen voisi olla apuna nikotiinin käytön vähentämisessä.
– Jo ennen inttiä tulevia varusmiehiä voitaisiin kehottaa olla aloittamatta nuuskaamista, tai ainakin vähentää ja mieluiten vieroittautua siitä kokonaan. Pitäisi linjata, että nikotiinin käyttö ei ole ok terveydelle eikä palveluskyvylle.
Pitkään työterveyslääkärinä Puolustusvoimissa työskennellyt Danielsson pitää tärkeänä tukea asiassa niin varusmiehiä kuin henkilökuntaa. Hän näkee, että Puolustusvoimilla olisi varmasti keinoja puuttua nikotiinin käyttöön.
– Tarvitaan pelisääntöjä. Ennen ajateltiin yksilön oikeutena tupakoida missä tykkää, kunnes sitä rajoitettiin. Varusmiesten luennot voisi linjata nikotiinittomiksi tiloiksi, tai ainakaan kouluttaja ei laittaisi tai käyttäisi siellä nuuskaa kaikkien nähden. Päivittäinen esimerkillinen johtaminen voi kantaa pitkälle.
