• Vapaaehtoinen maanpuolustus

Enemmistö reserviläisistä Nato-jäsenyyden kannalla

Reserviläisen suuren jäsenkyselyn perusteella nykyinen asevelvollisuusjärjestelmää nauttii vankkumatonta suosiota. Globaalit tulevaisuudennäkymät sen sijaan huolettavat reserviläisiä.

Puolustusvoimat

Reserviläiskenttä on hyvin yhtenäinen puhuttaessa nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän, Suomen puolustamisen ja puolustusvoimien määrärahojen korottamisen suhteen. Eriävät mielipiteet löytyvät Nato-kysymyksestä.

Reserviläinen suoritti yhdessä Reserviupseeri- ja
Reserviläisliiton kanssa kyselyn, jossa tiedusteltiin liiton jäsenten
mielipiteitä maanpuolustuksellisiin ja turvallisuuspoliitisiin kysymyksiin.
Kaikkiaan kyselyyn vastasi 8432 ihmistä, joista Reserviläisliiton jäseniä oli
3898 ja Reserviupseeriliiton jäseniä 4534. Kysymykset vastausvaihtoehtoineen
olivat samoja, joita Maanpuolustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) käyttää
vuosittaisissa kyselyissään.

 

Naton suosio kasvaa

Kyselyn eniten mielipiteitä jakanut kysymys oli ”Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton
jäseneksi?
”. Kyselyyn vastanneista 53,1 prosenttia on Natoon liittymisen
kannalla ja liittymistä vastustaa 30 prosenttia vastaajista. 16,9 prosenttia ei
osaa sanoa kantaansa.

Liittojen väliltä löytyy hajontaa. RES:n jäsenistä kyllä-äänen
antaa 48,6 prosenttia, kun RUL:n vastaava luku on 57 prosenttia. RES:n
jäsenistä kielteisellä kannalla on 33,9 prosenttia ja RUL:n jäsenistä taas 26,7
prosenttia.

Maantieteellisesti Nato-kannatus on selvästi voimakkainta
Uudellamaalla, jossa 61,8 prosenttia liittojen jäsenistä kannattaa liittoumaan
liittymistä. Penseimmin Natoon suhtaudutaan Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaalla
Naton kelkkaan olisi valmis hyppäämään vain 35,2 prosenttia vastaajista ja
Etelä-Pohjanmaallakin kannatus jää alle 40 prosentin (39,6%).

Ikäjakauman puolesta nuoret suhtautuvat kriittisimmin
Nato-jäsenyyteen. Alle 25-vuotiaista liittymistä kannattaa 44 prosenttia, kun
taas yli 60-vuotiaissa vastaava luku 58,3 prosenttia, joka on samalla suurin
kannatusprosentti kaikista kyselyn ikäluokista.

Jos asiaa haluaa peilata koko kansan mielipiteeeseen, MTS:n
joulukuussa julkaistussa kyselyssä Natoa kannatti 30 prosenttia ja vastusti 60
prosenttia kaikista vastaajista.

Reserviläisliitto kysyi Natosta jäseniltään myös viime
vuonna. Tuolloin reilut 40 prosenttia jäsenistä kannatti liittymistä.

 

Tulevaisuus huolettaa

Kyselyn perusteella reserviläiset eivät näe tulevaisuutta
kovin ruusuisena. ”Jos ajattelet nykyistä
maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän
seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai turvattomammassa
maailmassa kuin nykyään?”
–kysymykseen vastanneista vain 3,1 prosenttia
uskoo turvallisempaan tulevaisuuteen. Peräti 64,3 prosenttia on sitä mieltä,
että tulemme lähitulevaisuudessa elämään turvattomammassa maailmassa.  Vastauksissa heijastuu epäilemättä
sotimisen takaisin Eurooppaan tuoneen Ukrainan tapahtumat sekä Venäjän arvaamattomammaksi
muuttunut ulkopolitiikka.

Kyselyssä tiedusteltiin myös mielipiteitä Suomen roolista
Ukrainan tapahtumien keskellä. ”Miten
arvioitte Suomen toimintaa Ukrainan kriisin yhteydessä? Suomi on toiminut..” –
kysymyksen
mukaan 16,8 prosenttia arvioi Suomen toimineen erittäin hyvin kriisin yhteydessä.
Enemmistö eli 58,3 prosenttia ilmoittaa Suomen toimineen melko hyvin.
Kriittisesti Suomen tekoihin suhtautuu 14,3 prosenttia (Melko huonosti 12% ja
erittäin huonosti 2,3%).

 

Yhtenäinen rintama

Muissa kyselyn kysymyksissä reserviläiskenttä näyttäytyy
hyvin yhtenäisenä kokonaisuutena. Suurin yksimielisyys liittyi kysymykseen ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko
suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa,
vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?”
. Peräti 95,8 prosenttia vastaajista
oli kyllä-vastauksen kannalla.

Myös nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä nauttii yli 90
(91%) prosentin suosiota. Valikoivasti asevelvollisuutta pienentäsi 6,8
prosenttia vastaajista ja 1,7 prosenttia haluaisi siirtyä kokonaan
ammattiarmeijan käyttöön.

Vankkaa enemmistön suosiota nauttii myös idea
puolustusvoimien käytettävien resurssejen kasvattamisesta. ”Mikä on mielipiteenne puolustusvoimille
myönnettävistä varoista?”
–kysymykseen vastanneista määrärahojen
kasvattamista kannatti 89,5 prosenttia, ennallaan säilyttämistä 8,8, prosenttia
ja rahojen vähentämistä tuki vain 0,6 prosenttia.