Pienet kolhut ja ohimenevät kuulovammat tyypillisiä reserviläisten sotilastapaturmia

Paavo Airo
IMG_0985
Kertausharjoituksissa voi tulla kolhuja. Merivoimien reserviläiset kertasivat Klamilan satamassa kesällä 2016.
Paavo Airo Helsinki


Reserviläisten yleisimmät Suomessa tapahtuvat sotilastapaturmat liittyvät muun muassa venähdyksiin, pieniin kolhuihin ja ohimeneviin kuulovammoihin. Viime vuosina sodanomaisissa olosuhteissa sattuvia vahinkoja ei ole juuri ollut, vaan esimerkiksi liikenneonnettomuudet ja liikunta ovat olleet puolestaan kriisinhallintatehtävissä palvelevien reserviläisten yleisimpiä sotilastapaturmia.

Valtiokonttorin toimialajohtaja Jyri Tapper on tyytyväinen siihen, miten Puolustusvoimien palvelusturvallisuuskonseptia kehitetään.

– Se on todella hyvä tuki. Siihen liittyy kulttuuri, miten virheistä kerrotaan ja raportoidaan. Konsepti vetää vertoja mille tahansa raskaan teollisuuden järjestelmälle, Tapper sanoo.

Konseptiin kuuluu, että läheltä piti -tilanteista velvoitetaan raportoimaan. Niistä koostetaan riskinhallinnan työvälineitä, ja sitä kautta asioista opitaan. 

– Jos ei läheltä piti -tilanteiden pohjalta toimita ja tehdä korjaustoimenpiteitä, vahinkoja sattuu.

Valtiokonttori käsittelee niin reserviläisten kuin varusmiesten Puolustusvoimien palveluksessa sattuneiden tapaturmien korvausasioita.


Määrässä ei juuri muutosta vuoteen 2015

Reserviläisten sotilastapaturmissa ei ollut viime vuonna juuri muutosta vuoteen 2015 verrattuna. Valtiokonttoriin tehtyjen ilmoitusten mukaan viime vuonna sattui 70 reserviläisten sotilastapaturmaa. Se on kolme vähemmän kuin 2015.

Sen sijaan vuosien 2012–2014 tasosta, jolloin tapaturmia sattui 25–33 per vuosi, nousu on ollut suurta. Se selittyy lähinnä kertausharjoitusten määrän selvällä kasvulla.

– Käppyrät menevät aika samaa rataa harjoitusmäärien kanssa. 2012–2014 kertausharjoitusmäärät olivat alhaisella tasolla. 

Vuoden 2016 kertausharjoitusmäärät olivat suunnilleen vuoden 2015 tasolla.



Uusi laki parantaa turvaa

Tapperin mukaan reserviläisten turva harjoituksissa on jopa parempi kuin kantahenkilökunnan. 

– Reserviläiset kuuluvat sotilastapaturmalakiin, joka on laajempi kuin niin sanottu normaali ”työtapaturmalaki”. Uuden lainsäädännön myötä turvaverkko on entistä tiiviimpi. Jos jotain sattuu, on oltava tunne ja tietoisuus, että asiani hoidetaan, Tapper sanoo.

Kun reserviläinen tulee harjoitukseen, hänen pitäisi saada tietopaketti, jossa kerrotaan, miten toimia vahingon sattuessa. Olennaista on tehdä ilmoitus esimiehelle. Valtiokonttorin nettisivuilta voi tarvittaessa kysyä tai etsiä lisää apua. 


Osoitteesta www.valtiokonttori.fi löytyy sotilastapaturmaneuvonta, jonka chatissa voi kysyä neuvoa.


Jaa tämä sivu