Utissa haetaan omia rajoja - "Laskuvarjojääkärin pitää olla vahva mutta hyvä juoksija"

Timo Tuviala
Jaro-Kesanen-sRGB-Web-1
Utin jääkärirykmentin komentaja, eversti Jaro Kesänen uskoo ensimmäistä kertaa käytössä olleen Puolustusvoimien sähköisen haun nostaneen laskuvarjojääkäriksi hakeneiden määrää.
Paavo Airo Kouvola

Varusmiesten erikoisjoukkokoulutuksen suosio on kasvussa. Laskuvarjojääkärien valintakokeisiin haki viimeisimmässä haussa 465 henkilöä, joka on yli 100 enemmän kuin edellisvuonna. Rajavartiolaitoksen erikoisrajajääkärikoulutukseen puolestaan oli ennätysmäärä hakijoita, 337.

Utin jääkärirykmentin komentaja, eversti Jaro Kesänen uskoo ainakin ensimmäistä kertaa käytössä olleen Puolustusvoimien sähköisen haun vaikuttaneen hakijamäärän kasvuun. UTJR kouluttaa laskuvarjojääkäreitä.

– Keskeinen syy hakea laskuvarjojääkäriksi on aina halu haastaa itseään ja hakea omia rajoja, viime vuonna komentajan tehtävässä aloittanut Kesänen sanoo.

Päästäkseen laskuvarjojääkäriksi ei tarvitse olla huippu-urheilija, mutta monipuolista fyysistä kuntoa kysytään.

– Joukkoihin haetaan soveltuvinta tyyppiä. Fyysisesti pitää olla riittävän kyvykäs ja henkisesti täytyy omata kyvyt, joilla voi toimia osana joukkoa. Kykyä itsenäiseen suunnitteluun ja asioiden toimeenpanoon pitää olla.

Laskuvarjojääkärien kohteisiin siirtyminen on paljon muutakin kuin lentokoneeesta hyppimistä. Maalla moottorikelkat ja sukset ovat avainasemassa talviaikaan. Pärjätäkseen laskuvarjojääkärinä tuleekin kyetä hiihtämään pitkiä matkoja.

– Pitkäkestoinen kestävyys on tärkeää. Pitää jaksaa vielä pitkän siirtymisen jälkeen suorittaa annettu tehtävä. Pitää olla vahva mutta hyvä juoksija, Kesänen luettelee.

 

Uutta laskuvarjokalustoa

Laskuvarjojääkäreille kertyy saapumiserää kohden noin kymmenen hyppykertaa, riippuen keliolosuhteista ja käytettävissä olevasta lentokalustosta.

– Hypyt ovat nykyään pienemmässä roolissa kuin ennen.

Kesänen kertoo, että tänä vuonna käynnistyvät myös varusmiesten hyppyharjoitukset NH90-kuljetushelikoptereista. Aiemmin varusmiesten hyppyharjoitusten lentokalustona ovat olleet Ilmavoimien Casa C295M -kuljetuskoneet, joiden käyttöä myös jatketaan.

– Käytännön suorituksen kannalta niistä hyppäämisessä ei ole juuri eroa. Casa-kalustoa on rajoitetusti, joten otamme NH90-helikopterit mukaan varusmiesten hyppykoulutukseen. Palkattu henkilökunta on käyttänytkin aiemmin hyppyihin NH90-helikoptereita.

Ammattisotilaiden hyppytoiminnassa on eroja varusmiesten hyppyihin. Siinä missä varusmiehet hyppäävät ainoastaan pakkolaukaisulla avautuvalla joukkojenpudotusvarjolla, käyttää palkattu henkilöstö myös itseaukaistavia liitovarjoja.  

Varusmiesten hyppykoulutuksessa uloshyppykorkeus on noin 300–400 metriä. Joukkojenpudotusvarjoilla voidaan hypätä tositilanteessa myös selkeästi matalammalta, mikäli operaation luonne sitä vaatii. Palkatun henkilöstön hyppykoulutukseen kuuluvat myös vesihypyt.

Uudet T-11-laskuvarjot ovat olleet Utissa käytössä pari vuotta. Joukkojenpudotusvarjo T-11 on Yhdysvalloissa vähentänyt loukkaantumisia edeltäjäänsä T-10:een nähden, ja Kesäsen mukaan sama ilmiö on havaittu Utissa.

– T-11 on alhaisen vajoamisnopeuden ja vähäisen heilahtelun vuoksi turvallisempi laskeutua ja tähän käyttötarkoitukseen selkeästi parempi. Pieniä loukkaantumisia, kuten nilkan nyrjähdyksiä on tullut selvästi vähemmän. Itse varjon takia ei ole tullut yhtään, vaan loukkaantumiset ovat johtuneet hyppääjän huonosta alastulosta.

T-11 myös mahdollistaa isomman kuorman hyppääjälle. Toisin sanoen sotilas voi ottaa enemmän varusteita mukaan hypätessään sillä.

 

Helikoptereilla 30 hälytystehtävää vuodessa

Kaikissa muissa Maavoimien joukko-osastoissa paitsi Utissa alettiin viime vuonna kouluttaa varusmiehiä uusiin valmiusyksiköihin. Utissa valmiusjoukko koostuu ammattilaisista, jotka muun muassa tukevat muita viranomaisia rauhankin aikana. Näkyvin osa heidän toimintaansa on NH90-päivystyshelikopteri, jonka vasteaika on virka-aikana 30 minuuttia ja muulloin 2,5 tuntia.

Päivystyshelikopterilla on noin 30 hälytystehtävää vuodessa. Harjoittelu on viikoittaista.

NH90-helikopteri on herättänyt paljon puhetta muun muassa käyttökustannustensa vuoksi. Ruotsin yleisradioyhtiö SVT uutisoi hiljattain, että NH90-helikopteri on Ruotsille liian kallis lennettäväksi.

Kesänen vakuuttaa, että Suomessa koko NH90-helikopterijärjestelmää pystytään hyödyntämään tarkoituksenmukaisella tavalla. Viimeisetkin helikopterit päivitetään tämän vuoden aikana, minkä jälkeen kaikki helikopterit ovat käytössä.

– Moderni lentolaite on kallis ylläpitää. Se on fakta, joka on hyväksyttävä. Näitä helikoptereita voi kritisoida, mutta tämä on paras vaihtoehto Suomen olosuhteisiin.

Kesänen tuntee helikopterit hyvin, sillä hän on toiminut aiemmin muun muassa Maavoimien ilmailun päällikkönä ja Helikopteripataljoonan komentajana. Kesänen on ensimmäinen lentäjäkoulutuksen saanut UTJR:n komentaja.

Helikopterien pääasiallinen tehtävä on tukea erikoisoperaatioissa niin Suomen puolustusvoimien kuin kansainvälisiä joukkoja. UTJR tukee myös muita suomalaisia puolustushaaroja osana Maavoimien valmiutta.

– Maavoimien valmiuden muutos on ollut merkittävä viimeisten kolmen vuoden aikana. Nyt Maavoimat on hyvässä balanssissa oleva organisaatio, Kesänen arvioi armeijan valmiuden tilaa. 

nh90
Erikoisjääkäreitä ja NH90-helikopteri Utin toimintanäytöksessä keväällä 2017. Kuva: Paavo Airo

Erikoisjoukkoihin reservistä

Mikäli varusmiespalveluksen on suorittanut muissa kuin erikoisjoukoissa, on niihin mahdollista hakeutua vielä reserviläisenäkin. Utin jääkärirykmentissä järjestettävälle Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssille voi hakea reservin aliupseeri tai reservin upseeri.

Sopimussotilaskoulutukseen haetaan nuoria, pääasiassa alle 25-vuotiaita. Erityissyistä kurssille voidaan hyväksyä myös 25–30-vuotiaita. Kurssille voi hakea myös varusmiespalvelusta parhaillaan suorittava, mutta varusmiespalvelus pitää olla loppuun suoritettu erikoisjoukkokurssin alkuun mennessä.

Erikoisjoukkokurssin jälkeen soveltuvimmat ja halukkaimmat voivat hakea määräaikaiseen aliupseerin virkaan Utin jääkärirykmentin erikoisjääkärikomppaniaan tai Merivoimien erikoistoimintaosastoon Rannikkoprikaatiin. Osa siirtyy kurssilta erikoisjoukkojen reserviin. Erikoisjoukkokurssin suorittaneet ovat siis samaan tapaan reservissä kuin laskuvarjojääkärien varusmieskoulutuksesta kotiutuneet.

– Karkeasti erikoisjääkärien tehtävät jaetaan tiedusteluun ja taistelu- sekä tukitehtäviin. He toimivat kaikissa valmiustiloissa koti- ja ulkomailla, joko osana viranomaisyhteistyötä tai sotilaallisessa operaatiossa, Kesänen kertoo.

 

Juhlavuosi näkyy Utin toimintanäytöksessäkin

Utin tukikohta täyttää keväällä 100 vuotta. Juhlavuosi huomioidaan myös toukokuun 17. päivä järjestettävässä avoimien ovien kalusto- ja toimintanäytöksessä. Kello 10–14 kestävään ilmaistapahtumaan panostetaan Kesäsen mukaan juhlavuoden kunniaksi entistä enemmän.

– Tällaiset tapahtumat ovat meille mahdollisuus näyttää arkeamme etenkin paikallisille, kun näymme ja kuulumme muutenkin alueella. Tarkoituksena on esitellä tapahtumassa erikoisjoukkojen kaikkia elementtejä eli ilma-, maa- ja tukielementtejä.

 

Lisätietoja Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssista löytyy osoitteesta puolustusvoimat.fi/erikoisjaakariksi.


Artikkeli on julkaistu myös Reserviläisen numerossa 2/2018.


Lue myös: 29.10.2016 "Tällainen on laskuvarjojääkärien ensihyppy – barettijuoksu kruunaa adrenaliinipitoisen suorituksen"


Jaa tämä sivu