Mikkelin seudulla paikallisten reserviläisten droonihanke etenee kovalla vauhdilla. Vuonna 2021 KX-hankkeen nimellä alkanut projekti on kasvanut siinä määrin, että vuosien aikana yli 700 000 euron rahoituksen kerännyt hanke on nyt yhtiöitetty taustaprosessien helpottamista varten omaksi Saimaan Drone oy:ksi, jonka omistaa Suur-Savon Reserviupseeripiiri. Muilla maanpuolustusjärjestöillä ja MPK:lla on yhtiön hallituksessa myös edustajat.
Hanke ei ole jäänyt pelkästään reserviläisten keskinäiseksi tekemiseksi, vaan drooniväki on tehnyt viime vuosina aktiivisesti yhteistyötä eri paikallisviranomaisten kanssa.
– Esimerkiksi viime vuonna olimme reserviläisinä Pieksämäen paikallisharjoituksessa tukemassa pelastuslaitoksen tilannekuvaa ja Puolustusvoimien joulukuisessa Karelian Spear -harjoituksessa hankimme lennätyspartion avulla Puolustusvoimille tiedustelutietoa, yhtiön palkattomana toimitusjohtajana toimiva pitkän linjan reserviläisaktiivi Jussi Saarinen kertoo.
Saarisen mukaan drooneja voidaan hyödyntää monissa eri yhteyksissä. Esimerkkeinä hän mainitsee kadonneiden etsinnät ja metsäpalojen kartoittamisen. Kalustosta on muodostettu myös Suomen Lentopelastusseuran hälytysryhmä UAS-403 Mikkeli.
Tänä vuonna mikkeliläisten rautapuolelle on saatu huomattavasti lisää vääntöä, kun reserviläistaustainen yhtiö sai käyttöönsä virolaisen EOS C VTOL -droonin, jonka lentoluvat ilman näköyhteyttä lennättämiseen ovat vielä Traficomin käsiteltävänä. Uutta kalustoa varten Etelä-Savon maanpuolustusjärjestöjen lennättäjät kävivät Virossa kolmen viikon mittaisen kurssituksen kaluston käytöstä.
– Se tuo meille valtavasti lisää suorituskykyä. EOS C:ssä on kolmen tunnin lentoaika ja sen kantama yltää aina 50 kilometriin saakka. Sama malli on ollut Ukrainassa laajasti käytössä ja menestynyt muun muassa tiedustelutoiminnassa hyvin, Saarinen kertoo.
Saarisen mukaan Threod Systemsin valmistamassa droonissa on myös optiikka kohdillaan. Hän antaa esimerkin:
– 30-kertaisella optisella zoomilla, jossa on vielä kolminkertainen digitaalinen zoomaus, voi ajoneuvon havaita yli 20 kilometrin päästä. 14 kilometrin päästä sen tunnistaa jo ajoneuvoksi ja 6–8 kilometrin kohdilla ajoneuvosta saa jo varsin tarkat tuntomerkit. Mukana on ovat myös lämpökamera ja NIR-ominaisuudet, joten tämä malli toimii hämärässäkin erittäin hyvin.
Lennättämisen ja reserviläisten kouluttamisen tukena ovat muun muassa oma esikuntateltta, tukiasemamainen liikkuva lennätyspaikka, oma viestiasema sekä erillinen drooneille suunniteltu VR-simulaattori.
Ehkä uusia droonejakin merkittävämpi avaus Saimaan Dronelta on omien tilojen hankkiminen. Ihastjärven koulu on vuonna 2012 valmistunut kyläkoulu, joka maksoi aikanaan 2,5 miljoonaa euroa. Koulu jäi kuitenkin tarpeettomaksi alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan.
Välissä kahden muun yrittäjän kaupat epäonnistuivat, mutta lopulta drooniryhmä sai tehtyä Mikkelin kanssa kaupat koulusta 50 000 euron hintaan. Koulun omistajuuden on tarkoitus vaihtua syyskuun aikana.
– Tämä on meille mahtava mahdollisuus. Sijainti on loistava. Saamme isoille laitteille nyt isot alueetkin, Saarinen toteaa.
Saarisen mukaan koulutilat eivät jää pelkästään lennätystoiminnan käyttöön.
– Olemme kaavailleet tätä maanpuolustustaloksi yhdistyksille ja kurssipaikaksi muun muassa MPK:n kursseille. Lisäksi olemme käyneet viranomaisten kanssa keskusteluja tilan hyödyntämisestä harjoituksissa ja kokoustiloina.
Saarisen mukaan syyt droonihankkeen kasvamisen taustalla ovat määrätietoinen työ ja innokkaat ihmiset.
– Meillä on muutaman hengen kova ydin tämän kanssa tekemisissä päivittäin, mutta sen lisäksi on paljon vapaaehtoisia ja rinki laajenee jatkuvasti. Lähdimme rohkeasti tekemään isoa hanketta ja haimme rahoitusta sekä yksityiseltä että julkiselta puolelta. Kasvava toiminta ja näkyvyys ruokkivat myös itse itseään.
