Useimmiten lyhenteellä AWACS (Airborne Warning and Control System) tunnettu Boeing E-3 Sentry -tutkavalvontakone perustuu neljällä suihkumoottorilla varustettuun Boeing 707 -matkustajakoneeseen. Sen prototyyppi teki ensilentonsa 1957.
Tunnusomaisin piirre on takarungon päällä pyörivä aerodynaamisesti muotoiltu Rotodome-tutkakupu sisällään Westinghouse AN/APY-1/2 -järjestelmän antenni. Se mahdollistaa ilmassa ja merellä olevien kohteiden havaitsemisen satojen kilometrien etäisyydeltä. Myös matalalla lentävät maalit pystytään havaitsemaan maavälkkeen seasta Pulssi-Doppler-tekniikan avulla.
Sentry toimii paitsi lentävänä tutka-asemana, myös komentokeskuksena. Miehistö voi johtaa radiolla tai datalinkillä suoraan hävittäjiä ja koordinoida ilmataistelua tai välittää tietoa maassa oleville johtamisjärjestelmille.
Lentävät tutka- ja taistelunjohtokoneet ovat osoittautuneet useissa sodissa tehokkaiksi. Siksi ne ovat vihollisellekin pitkän kantaman ilmataistelu- ja ilmatorjuntaohjusten ensisijaisia maaleja – samoin kuin hävittäjien toiminnan mahdollistavat ilmatankkauskoneet.
Tutkat otettiin laajasti käyttöön toisen maailmansodan aikana. Teknologia mullisti nopeasti ilma- ja merisodan. Tutkamittauksessa käytettävien radiotaajuisten aaltojen etenemistä rajoittaa fysiikan lakien mukainen niin sanottu tutkahorisontti. Sen etäisyys voidaan laskea maalin ja tutka-antennin korkeuksista. Looginen askel olikin asentaa tutka lentokoneeseen ja viedä siten mittaava järjestelmä ylös taivaalle.
Aluksi käyttöön tuli hävittäjätorjuntaa avustavia tutkia. Ensimmäinen sarjavalmisteinen ilmatilan laajempaan valvontaan tarkoitettu lentävä tutkakone oli yksimoottoriseen Grumman TBM Avenger -torpedopommittajaan perustuva TBM-3W. Kamikaze-hyökkäyksiä vastaan kehitetty tyyppi havaitsi lentokonemuodostelmat 160 kilometrin päästä.
Sotien jälkeinen tutkaelektroniikka vaati kuitenkin sekä tilaa että lukuisia operaattoreita, siksi siirryttiin suurempiin koneisiin.
Neljällä mäntämoottorilla varustettuun Lockheed Constellation -matkustajakoneeseen perustuva EC-121 Warning Star palveli muun muassa Vietnamin sodassa valvoen pohjoisvietnamilaisten MiG-hävittäjien toimintaa. Koneen vanhaa tekniikkaa edustavat tutkat kuitenkin kärsivät maavälkkeestä ja lyhyestä kantamasta.
E-3 Sentryn kehitys käynnistyi 1960-luvun lopulla, kun Yhdysvaltain ilmavoimat halusi korvaajan Warning Starille. Boeing valittiin toimittajaksi. Tutkajärjestelmän kilpailutuksen voitti Westinghouse.
Ensimmäinen prototyyppi lensi vuonna 1975. Tuotanto käynnistyi 1977 ja koneita valmistui 1992 mennessä yhteensä 68 kappaletta. Yhdysvaltain ilmavoimien lisäksi E-3-koneita tilasivat Nato, Ranska, Englanti ja Saudi-Arabia.
Yhdysvaltain merivoimat käyttää kahdella potkuriturbiinimoottorilla varustettuja, tukialuskykyisiä Grumman E-2 Hawkeye -koneita (ensilento 1960). Tämä ensimmäisenä suoraan tutkavalvontakäyttöön suunniteltu konetyyppi on osoittautunut pitkäikäiseksi. Uusin E-2D Advanced Hawkeye -versio on ollut tuotannossa vuodesta 2007 lähtien.
Naton 1978 tilaama AWACS-versio oli E-3A, jossa oli alkuperäiset Pratt & Whitney TF33 -moottorit. Britannian ja Ranskan E-3D/E-3F -koneissa on tehokkaammat CFM56-voimanlähteet. Sentryn toimintamatka on yli 9 000 kilometriä ja se voi partioida ilmassa jopa 10 tuntia. Ilmatankkauksilla tätä voi pidentää merkittävästi. Miehistölle koneesta löytyy ruokailumahdollisuus, toiletti ja lepoalue.
Naton E-3A-koneita operoi NATO Airborne Early Warning and Control Force (NAEW&CF). Koneet tukeutuvat Geilenkirchenin lentotukikohtaan Saksassa, jossa toimii E-3A Component. Miehistöt koostuvat Nato-maiden henkilöstöstä.
Nykyisin palveluksessa on 14 konetta. Alkuperäisestä 18 Sentryn laivastosta osa on poistettu käytöstä ja yksi menetetty onnettomuudessa. Britannian kuninkaallisten ilmavoimien E-3D-koneet olivat mukana Naton AWACS-toiminnassa, mutta tämä päättyi, kun koneista luovuttiin.
Yhdeksän kilometrin korkeudessa jatkuvaa ympyräkaartoa lentävä E-3A voi valvoa noin 312 000 neliökilometrin aluetta. Kolmella koneella voi siten kattaa koko Keski-Euroopan. Matalalla lentävät kohteet voi havaita 400 kilometrin etäisyydeltä ja keskikorkeuksista jopa 520 kilometristä.
Naton Sentryt toimivat myös eteen sijoitetuista tukikohdista Kreikasta, Italiasta, Turkista ja Norjasta. Tämä nopeuttaa siirtymisiä kohdealueille.
NAEW&CF on osallistunut lähes kaikkiin Naton merkittäviin operaatioihin kylmän sodan päättymisestä lähtien. Koneet lensivät ensimmäisen kerran taistelutehtävissä Persianlahden sodan aikana vuonna 1991.
Siellä eri maiden AWACS-koneiden johtamana pudotettiin lähemmäs 40 Irakin sotilaskonetta. Sittemmin nämä lentävät johtokeskukset ovat tukeneet toimintaa Balkanilla, Afganistanissa, Libyassa ja terrorisminvastaisissa operaatioissa Välimerellä.
Viime vuosina E-3A-koneet ovat olleet keskeisessä roolissa Naton itärajalla, erityisesti Venäjän vuonna 2022 Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen. Ne ovat partioineet ympäri vuorokauden Itä-Euroopan ilmatilassa tarjoten tilannekuvaan liittolaisille ja tukeneet ilmavalvontaa ilman, että olisivat lentäneet Ukrainan ylle. AWACS-koneet ovat myös olleet mukana ilmavalvonnassa Baltian alueella ja Välimerellä.
Naton E-3A Sentry -koneet ovat läpikäyneet useita modernisointeja vuosien varrella. Viimeisin suuri päivitys, Final Lifetime Extension Programme (FLEP), valmistui 2010-luvun lopulla sisältäen digitaaliset ohjaamonäytöt, modernit viestintäjärjestelmät ja parannuksia tutkaan.
Koneet ovat kuitenkin yli 40 vuotta vanhoja, ja ylläpitokustannukset nousevat jatkuvasti varaosien puutteen ja vanhentuneen tekniikan vuoksi. Nato suunnittelee E-3A-laivaston poistamista käytöstä vuoteen 2035 mennessä.
Seuraajaksi Nato ehti valita vuonna 2023 Boeing E-7 Wedgetail -koneen. Tarkoitus oli hankkia kuusi sellaista vuoteen 2031 mennessä, osana Alliance Future Surveillance and Control -ohjelmaa.
E-7 perustuu kapearunkoisen Boeing 737 -matkustajakoneen moderniin versioon. Alun perin Australialle kehitetty Wedgetail on varustettu kiinteällä elektronisesti skannaavalla rungon yläpuolisella tutka-antennilla. Kuitenkin marraskuussa 2025 Nato peruutti E-7-hankinnan Yhdysvaltain vetäydyttyä omasta E-7-ohjelmastaan muun muassa kustannusten nousun vuoksi.
Tilanne on tällä hetkellä jättänyt Naton ilman selkeää AWACS-korvaajaa ja nyt etsitäänkin vaihtoehtoja. Spekulaatioissa on mainittu etenkin ruotsalaisen Saabin GlobalEye-järjestelmä, joka perustuu Bombardier Global 6500 -liikematkustajakoneeseen.
Ilmavoimien yhteistyö Naton E-3 AWACS -koneiden kanssa alkoi konkreettisesti Suomen liityttyä Natoon 2023. Silti aiemminkin niiden kanssa on toimittu kansainvälisissä harjoituksissa.
Ensimmäinen suomalainen AWACS-miehistön jäsen on Ilmavoimien vääpeli Aleksi Härkönen. Hän työskenteli ensimmäistä kertaa E-3A-koneen operatiivisella lennolla huhtikuussa 2025 Ramstein Alloy -harjoituksen aikana. Komennus on kolmen vuoden mittainen.
AWACS-lennoilla on mukana vähintään 15 hengen miehistö. Jokaisella on tehtäväkohtainen koulutuksensa. Konetta lennetään kahdella ohjaajalla. Tukena ohjaamossa on perinteinen toinen perämies eli lentoinsinööri, jonka vastuulla on moottorien ja koneen suorituskyvyn tarkkailu.
Miehistö (Mission Crew) koostuu valvontaan, taistelunjohtamiseen ja koneen tehtävää tukevien järjestelmien huoltamisen ja ylläpidon tehtäviin erikoistuneista operaattoreista.
Toimintaa johtaa vuoroesimies Tactical Director, joka antaa tehtäväkohtaiset ohjeet. Taistelujohtosektorista vastaa Fighter Allocator, joka huolehtii kaikkien johdettavina olevien ilma-alusten turvallisuudesta. Hänen alaisuudessaan toimivat Weapons Controllerit, jotka on koulutettu johtamaan erilaisia ilmaoperaatioita.
E-3-koneet ovat johtaneet suomalaisten F/A-18 Hornet -hävittäjien toimintaa lukuisissa yhteisharjoituksissa. Kesällä 2025 Atlantic Trident -harjoituksessa ranskalainen E-3F AWACS -kone tukeutui Rovaniemen lentokentälle. Ensimmäistä kertaa AWACS nähtiin Suomessa Turun lentonäytöksessä 2019, jolloin Reserviläinenkin pääsi tutustumaan koneeseen.
Yhteistyö ilmatilanvalvonnassa on vahvistanut Suomen integroitumista Nato-ilmavoimiin. Tämä parantaa tilannekuvaa erityisesti itärajalla.
Naton E-3 AWACS edustaa edelleen liittouman tärkeintä lentävää valvonta- ja johtamiskykyä, vaikka ikää kalustolla jo onkin.
Boeing E-3 Sentry AWACS
- Pituus 46,68 m
- Kärkiväli 44,45 m
- Korkeus 12,70 m
- Nopeus yli 800 kmh
- Operatiivinen korkeus yli 9 000 m
- Suurin lentoonlähtöpaino 147 000 kg
- Polttoainetankkaus 89 600 litraa
- Toiminta-aika yli 10 tuntia
