Ampumaratojen ympäristölupahankkeen laatiman selvityksen perusteella 85 prosentilla vuosina 2019–2025 myönnetyistä ampumaratojen ympäristöluvista tai ilmoituspäätöksistä on ollut haasteita nykyisen lainsäädännön kanssa.
Tieto tulee ilmi Suomen Ampumaurheiluliiton koordinoimasta yhteishankkeesta, jonka osapuolia ovat myös Reserviupseeriliitto, Reserviläisliitto, Suomen Metsästäjäliitto, Suomen riistakeskus ja Suomen Ampumahiihtoliitto.
Selvityksessä käytiin läpi yhteensä 187 kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten siviiliampumaradoille myöntämää ympäristölupa- tai ilmoitusmenettelyn mukaista päätöstä vuosilta 2019–2025. Määrä vastaa noin 44 prosenttia kaikista hankkeen tiedossa olevista nykyisen ympäristönsuojelulain mukaisesti myönnetyistä siviiliampumaratojen luvista.
Reserviläisliiton puheenjohtaja Kari Salminen myöntää suoraan olevansa turhautunut siihen, miten vaikeaksi asiat on tehty.
– Ymmärtäisin, jos tässä oltaisiin hinkumassa valtiolta miljoonia euroja, mutta siitä ei ole kyse. Kyse on pitkälti luvista ja nyt niitä ei saada. Tämän eteen on tehty hirveästi töitä, mutta silti asia ei etene ministeriötasolla. Eniten tässä kärsivät käyttäjät ja, jos mietitään asiaa reserviläisnäkökulmasta, myös Suomen kokonaisturvallisuus kärsii, Salminen toteaa.
Selvityksen mukaan ongelmat ovat ilmenneet tyypillisesti joko lupaprosessin aikana tai lupamääräyksissä. Selvityksen perusteella suurimmassa roolissa ovat haitta-ainelainsäädäntöön liittyvät määräykset tai ympäristölupaharkintaan kuulumattomat määräykset turvallisuudesta. Myös melulainsäädäntö nousi esiin.
– Kiristynyt lainsäädännön tulkinta on hidastanut uusien ratojen perustamista. Lisäksi se on myös tietyissä tapauksissa johtanut vanhojen ratojen käyttökieltoon tai niiden poistamiseen kokonaan käytöstä. Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Tuomas Kuusivaara sanoo.
RUL:n Kuusivaaran mukaan lisäratojen saamiselle on akuutti tarve monessa paikassa ympäri maata.
– Puolustusvoimien ratoja ei ole kaikkialla käytössä ja niiden käyttöaste on jo entuudestaan hyvin korkea. Jo tästäkin syystä siviilipuolen lisäradoille olisi paljon käyttöä, Kuusivaara sanoo.
Päätöksistä tarkasteltiin myös käsittelyaikojen pituuksia, joissa havaittiin olevan huomattavaa vaihtelua. Pisimmillään käsittelyajat olivat useita vuosia. Ympäristölupapäätösten käsittelyaikojen keskiarvo oli 18 kuukautta ja mediaani 8 kuukautta. Käsittelyajaksi katsottiin hakemuksen jättämisajankohdan ja lainvoiman saaneen päätöksen myöntöpäivän välissä kulunut aika.
Päätöksiä tarkastellessa ongelmaksi katsottiin esimerkiksi tilanne, jossa ampumaradalle oli edellytetty ympäristöministeriön BAT-oppaan mukaiseen riskitasoon nähden tarpeettoman tiukkoja toimenpiteitä, kuten niin sanottua tuplasuojausta. Tällöin luotiaseradalle oli esimerkiksi edellytetty sekä taustavallin suojausrakenteita että taustavallin säännöllistä seulontaa. Molemmilla toimenpiteillä pyrittiin hallitsemaan haitta-aineista aiheutuvia mahdollisia riskejä.
Petteri Orpon (kok.) johtama hallitus kirjasi hallitusohjelmaan tavoitteeksi 1 000 ampumarataa vuosikymmenen loppuun mennessä. Hankkeen tietojen mukaan ratoja on tällä hetkellä noin 710. Reserviläisliiton Salminen on tavoitemäärän suhteen skeptinen.
– Nyt ajomatkat pitenevät ja toiminta ei ole kustannustehokasta. Kaikkinensa tuntuu siltä, että ratahankkeet ovat jääneet hallitusohjelmassa lähinnä sanahelinän tasolle. Minun on hyvin vaikea nähdä tuhannen radan tavoitteen täyttyvän tällä menolla.
