Suomalaisyhtiö Varjo solmi maaliskuussa miljoonaluokan sopimuksen XR-simulaatioratkaisujen toimittamisesta Ukrainan puolustusvoimille yhdessä norjalaisen puolustusalan yhtiön Fynd Realityn kanssa.
Sopimuksella vastataan Ukrainan jatkuvan kalustopulan aiheuttamiin ongelmiin. Koska lähes koko maan kalusto on tällä hetkellä kiinni rintamataisteluissa, uusien sotilaiden kouluttaminen, esimerkiksi panssarivaunutehtäviin, on ollut äärimmäisen hankalaa.
Varjon virtuaalilasit hyödyntävät yhdistettyä todellisuutta (XR), joka on harppaus perinteisestä virtuaalitodellisuudesta eteenpäin. XR-virtuaalilasien läpi näkyy digitaalisen sisällön ohella myös ympäröivää fyysistä maailmaa, kuten käyttäjän omat kädet.
Yhtiön toimitusjohtaja Timo Toikkanen kertoo, että virtuaalimaailmaan luodaan täydellinen kopio koulutettavasta panssarivaunutyypistä. Näin koulutettaville saadaan satoja toistoja vaunun kanssa työskentelystä, ennen kuin he astuvat ensimmäistä kertaa sisälle fyysiseen panssarivaunuun.
Fyysistä panssarivaunun koria ei ole Ukrainan tapauksessa kustannussyistä haluttu toteuttaa, mutta mahdollisuus simulaattorikokonaisuuden rakentamiseen on.
Moni panssarivaunun rytinän kokenut saattaa silti miettiä, voiko simulaattorikoulutuksella saada aikaan taisteluvalmiita sotilaita. Toikkanen vastaa tähän hyvin luottavaisesti.
– Todella lähelle päästään. Simulaattorit saadaan hydraulisille liikkuville pohjille ja tuntuma saadaan hyvin realistiseksi. Aika pienellä rahalla pääsemme hyvin realistiseen koulutukseen, Toikkanen kertoo.
Hänen mukaansa kysyntää Varjon tuotteille on erityisesti Ukrainassa huimasti ja saatu palaute auttaa kehittämään tuotetta edelleen. Kehityksestä esimerkkinä on Varjon aulassa seisova droonien ilma-ammuntaan opettava simulaattori.
Virtuaalilasit murto-osalla perinteisen simulaattorin hinnasta
Varjo on yksi monista suomalaisyrityksistä, joiden tuotteiden kysyntää nykyinen maailmantilanne on kasvattanut. Toikkasen mukaan yhtiön valttikortti on hyvä hinta-laatusuhde aikana, jolloin maat tilaavat ennätysmääriä kehittyneitä asejärjestelmiä.
Toikkasen mukaan monimutkaisten asejärjestelmien simulaattorikoulutus on perinteisesti ollut äärimmäisen kallista. Perinteinen lentosimulaattori voi helpostikin maksaa kymmeniä miljoonia euroja.
– Perinteiset simulaattorit vaativat ensiksi rakennuksen, johon simulaattorin voi sijoittaa ja vielä täysipäiväisen henkilöstön simulaattorin pyörittämiseen. Lisäksi sähkölasku voi kohota miljoonaan vuodessa, Toikkanen kertoo.
Varjon järjestelmien hintalappu taas alkaa kymmenistä tuhansista euroista. Siinä missä perinteinen järjestelmä vaatii miljoonien infra-investoinnin, Varjon teknologialla tehtävä harjoittelu onnistuu lähes missä tahansa.
Yhtiön asiakkaita ovat Ukrainan ohella muun muassa Yhdysvallat, jossa laseja käytetään helikopterilentäjien koulutukseen. Lisäksi Varjon XR-lasit ovat mukana tulevien F-35-lentäjien koulutuksessa, joten Suomenkin tulevat hävittäjälentäjät saattavat harjoitella parhaillaan Varjon XR-lasit päässään.
Testilennolla Hornet-simulaattorin puikoissa aistit joutuvat koetukselle. Kun hävittäjä ampaisee matkaan lentotukialuksen kannelta, näkymä on niin todellinen, että se luo illuusion kallistumisesta, vaikka laite pysyy todellisuudessa paikoillaan.
Pelkkä toden tuntu ei kuitenkaan riitä, sillä sotilaskäyttöön menevän teknologian on täytettävä tiukat puolustusalan kriteerit, jotka määrittävät kaikkea yhtiön tekemistä.
Ulkomaiset asevoimat ovat tarkkoja siitä, ettei salaista maanpuolustuksellista tietoa päädy yhtiön käsiin.
Toikkasen mukaan koulutusskenaarioiden sotilastieto ei tule ollenkaan Varjon nähtäville. Esimerkiksi Ukrainan, Yhdysvaltain tai Britannian sotilastieto on täysin yhtiön ulottumattomissa.
– Tieto on klassifikoitua ja luottamuksellista ja sisältää salaisuuksia, joita emme edes halua tietää, Toikkanen kertoo.
Suomalaista huipputeknologiaa myös kotimaan puolustukseen
Yhtiö voi olla monelle suomalaiselle varsin tuntematon. Tätä selittää, että Varjon liikevaihdosta noin 97 prosenttia tulee ulkomailta. Yhtiön tavoitteena on kuitenkin edelleen kasvattaa yhteistyötä Suomen puolustusvoimien kanssa.
– Kaikki suomalaiset puolustushaarat ovat jo monta vuotta käyttäneet Varjon teknologiaa, kertoo Toikkanen.
Esimerkiksi ilmatorjuntakonekiväärin sekä NLAW-panssaritorjuntaohjuksen simulaattorikoulutuksessa käytetään Varjon XR-laseja. Toikkasen mukaan laajentuminen juuri jalkaväen laajempaan kouluttamiseen on yksi Varjon tulevaisuuden kehityskohteista.
Alun perin Varjon järjestelmät lähtivät liikkeelle hyvin haastavasta päästä, eli lentäjien kouluttamisesta. Tältä osin siirtymä jalkaväen koulutukseen on mutkaton. Laskentatehoa tarvitaan jalkaväen koulutusratkaisuihin huomattavasti vähemmän.
– Poliisi- ja lainvalvontapuolella teemme jo tänä päivänä esimerkiksi de-escalation-koulutusta ja etälamautinkoulutusta. Siirtymä olisi looginen seuraava askel, Toikkanen valaisee.
Entä yhtiön taloudellinen pohja?
Varjo on kerännyt yhteensä neljällä rahoituskierroksella yli 200 miljoonaa euroa, pääosin eurooppalaisilta pääomasijoittajilta. Viimeisin rahoituskierros on vuodelta 2024, ja mukana sijoittamassa oli muun muassa yhdysvaltalainen puolijohdeyhtiö Nvidia.
Toikkasen mukaan myös pörssiin listautuminen on harkinnassa.
– Se on totta kai mielenkiintoinen mahdollisuus ja vaihtoehto, mutta mitään päätöksiä ei ole vielä tehty, Toikkanen kertoo.
