Tuoreet selvitykset kertovat suomalaisten nuorten aikuisten maanpuolustustahdon olevan edelleen vahva, mutta samalla turvallisuustilanne herättää huolta ja myönteinen suhtautuminen tulevaisuuteen on heikentynyt. Siksi ei ole yhdentekevää, millaisessa informaatioympäristössä käsitykset maanpuolustuksesta, suomalaisesta yhteiskunnasta ja yleisesti turvallisuudesta rakentuvat.
Käsityksiimme sodasta, turvallisuudesta, viranomaisista sekä myös toisistamme pyritään vaikuttamaan monin tavoin. Muuttuvassa informaatioympäristössä toimiminen edellyttää tiedollista kriisinkestävyyttä eli informaatioresilienssiä: kykyä selviytyä informaatiotulvasta, arvioida tiedon luotettavuutta ja säilyttää kriittinen ajattelu epävarmuuden keskellä.
Informaatioympäristössä fyysinen valtionraja ei suojaa suomalaisia. Informaatio liikkuu alustoilta ja ihmisiltä toisille reaaliaikaisesti yli maantieteellisten rajojen. Suomen kieli on voinut nostaa kynnystä ulkopuoliselle informaatiovaikuttamiselle, mutta generatiivisen tekoälyn ja konekääntämisen avulla voidaan tuottaa sujuvaa ja uskottavaa sisältöä nopeasti ja vaivattomasti myös suomeksi.
Sosiaalinen media on nuorille aikuisille keskeinen uutis- ja tiedonlähde, ja he käyttävät myös generatiivista tekoälyä yhä enemmän tiedonhakuun. Sosiaalisessa mediassa sisältöjä valikoivat algoritmit, kun taas tekoälypalveluissa vastausten alkuperä ja mahdolliset virheet voivat jäädä näkymättömiksi. Kun maailmaa seurataan yhä enemmän näiden välineiden kautta, kasvava altistuminen erilaisille vinoumille ja haitalliselle informaatiovaikuttamiselle voi huomaamatta muokata käsityksiä todellisuudesta.
Tiedollinen kriisinkestävyys on myös erimielisyyden sietämistä. Demokraattisen yhteiskunnan vahvuus ei ole yksimielisyys vaan kyky sietää ja kuunnella erilaisia näkemyksiä ilman, että eri mieltä oleva muuttuu viholliseksi. Informaatiovaikuttaminen ei useinkaan synnytä ristiriitoja tyhjästä, vaan hyödyntää jo olemassa olevia yhteiskunnan sisäisiä jännitteitä, lisää epävarmuutta ja horjuttaa luottamusta. Kun erimielisyys alkaa jakaa ihmisiä meihin ja heihin, syntyvä vastakkainasettelu tarjoaa otollisen maaperän haitalliselle vaikuttamiselle.
Nuorten aikuisten tiedollinen kriisinkestävyys on maanpuolustuskysymys, sillä haitallinen informaatiovaikuttaminen tavoittaa heidät samassa informaatioympäristössä, jossa he hakevat tietoa, keskustelevat ja muodostavat käsityksiään maailmasta.
Tiedollista kriisinkestävyyttä ei vahvisteta vain opettamalla tunnistamaan “väärää tietoa”. Tekoälylukutaito, ymmärrys informaatiovaikuttamisen keinoista, kyky kohdata erilaisia näkemyksiä ja kokemus vaikutusmahdollisuuksista auttavat säilyttämään harkinta- ja toimintakyvyn epävarmuuden keskellä. Vastuu ei ole yksin nuorilla aikuisilla vaan viranomaisten ja muiden yhteiskunnan toimijoiden on tarjottava ymmärrettävää tietoa, oltava läsnä nuorten aikuisten arjen informaatioympäristössä ja ansaittava luottamus teoillaan.
Kun informaatiovaikuttamisella pyritään horjuttamaan luottamusta, tilannekuvaa ja kokemusta yhteisestä tulevaisuudesta, se koskettaa myös maanpuolustustahtoa. Nuoret aikuiset eivät ole vain vaikuttamisen kohteita vaan heidän tiedolliset valmiutensa ja kykynsä toimia vahvistavat Suomen puolustuskykyä.
Maarit Aho
Kirjoittaja on informaatioresilienssiä tutkiva väitöskirjaopiskelija Maanpuolustuskorkeakoulussa ja reservin alikersantti.
