Torstai 1. lokakuuta oli Suomen ilmapuolustukselle historiallinen päivä. Yli 10 vuotta kestäneen HX-hankkeen päätteeksi ensimmäinen Lockheed Martin F-35A Lightning II -häivehävittäjä rullasi kutsuvieraiden, median sekä luonnollisesti Lapin lennoston oman väen eteen Rovaniemen lentotukikohdassa.
Taannoin kerrottiin,että F-35-koneita odotetaan Suomen vuoden 2026 loppupuolella. Nyt ensimmäiset saatiin kotimaan kamaralle jo alkusyksystä.
Kyseessä ei ole pelkkä uusi hävittäjä 90-luvulla käyttöön otettujen Hornetien korvaajaksi vaan kokonaan uudenlainen suorituskyky Puolustusvoimille. F-35A monipuolisine sensoreineen kykenee tukemaan myös maa- ja merivoimien taistelua esimerkiksi osoittamalla niiden asejärjestelmille maaleja. Myös elektroninen sodankäynti ja tiedustelu kuuluvat F-35:n kykyihin.
Koneen häiveominaisuudet mahdollistavat operoinnin vihollisen ilmatorjunnan piirissä ja antavat siten yliotteen ilmapuolustukseen. Koneisiin saadaan uusimman sukupolven AIM-120 D-3 AMRAAM -tutkaohjuksia (Advanced Medium Range Air-to-Air Missile).
Ilmasta-maahan -järjestelmät mahdollistavat myös vaikuttamisen pitkälle vastustajan alueelle. Aseita voidaan kuljettaa F-35:n rungon sisäisessä kuilussa, jolloin koneen häiveominaisuudet säilyvät.
Mukana on jo Hornetista tuttuja aseita kuten JDAM-sarjan täsmäpommit (Joint Direct Attack Munitions) sekä JASSM-risteilyohjuksen (Joint Air to Surface Stand Off Missile) uudempi ja pidemmälle kantava ER-versio (Extended Range).
Uusia suorituskykyjä ovat GBU-39/B Small Diameter Bomb -sarjan pienet täsmäaseet sekä etenkin tutkiin hakeutuva AARGM-ER AGM-88G -ohjus (Advanced Anti-Radiation Guided Missile).
Ensimmäinen F-35A-hävittäjä luovutettiin Ilmavoimille Texasissa Lockheed Martinin tehtailla juhlaseremoniassa tammikuussa 2026. Ensimmäiset kahdeksan konetta menivät suomalaisten lentäjien koulutukseen Arkansasiin Ebbing Air National Guard Baseen. Ne siirretään Suomeen vuonna 2028.
Alun perin Ilmavoimat oli kertonut, että F-35A-hävittäjien saapumisesta siirtolennosta valmistajan tehtaalta Texasin Fort Worthista Suomeen ei tiedoteta etukäteen. Azorien saarilla toimiva lentokonekuvaaja kuitenkin julkaisi 15. syyskuuta videon kolmesta Suomen väreihin maalatusta hävittäjästä Lajesin kentällä.
Amerikkalaisten ohjaajien lentämät koneet tekivät sinne välilaskun ilmatankkauskoneiden tukemalla siirtolennolla yhdessä kolmen Belgialle menossa olevan koneen kanssa. Hävittäjien runkotunnukset olivat JF-510, 511 ja 512.
Seuraavalle etapille 18. syyskuuta lähtiessä JF-511 sai avioniikkavian – tai ainakin antoi ilmoituksen sellaisesta – ja joutui jäämään välilaskupaikkaan kahden muun jatkaessa matkaa kohti Rovaniemeä. Nyt koneen vika on korjattu ja se siirrettäneen Suomeen, kunhan seuraava ilmatankkauskoneilla tuettu siirtolento-osasto koukkaa Azorien kautta.
Harmillisesti vikaantunut kone oli juuri JF-511, jonka sivuvakaajaan on maalattu ensimmäisen operaattorin Hävittäjälentolaivue 11:n tunnus, visentti. Tämä kone olisi varmasti ollut keskipisteenä Rovaniemen tervetuliaisjuhlassa, nyt kunnian sai perille päässyt JF-510.
Torstai valkeni Rovaniemellä sumuisena. Someronharjulla sijaitseva lentokenttä on tunnettu siitä, miten pilvi tulee alas kiitotielle. Aamulla ilmailusäätiedot kertoivatkin pilvenpohjan korkeudeksi alle 100 metriä. Ei todellakaan rauhan ajan turvamääräysten mukainen esityslentosää!
Kun juhlaväki kokoontui vahvoilla turvatoimilla vartioidun tukikohdan seisontatasolle, ennuste lupasi edelleen esityslennolle kelvotonta säätä,vaikka paikalla olijoiden näkökulmasta taivas vaikuttikin jo hieman aukeavan.
F-35 rullasi kuitenkin kiitotien päähän valmiina starttiin. Vallitseva keli tulkittiin kuitenkin säätietojen mukaan edelleen lennolle soveltumattomaksi sotilasilmailun turvallisuus ensin -periaatteen mukaisesti.
Lopulta JF-510 rullasi maata pitkin vieraiden eteen kahden Ilmavoimien naamiomaalatun pelastusajoneuvon välistä. Ne eivät kuitenkaan tehneet sammutussuihkuillaan ilmailuperinteiden mukaista riemukaarta uuden konetyypin ylle. Todennäköisesti pelättiin,että navakka tuuli olisi tuonut vesisumun kutsuvieraiden päälle (tämän kirjoittaja on kerran kokenut).
F-35A pysähtyi määrättyyn paikkaan VIP-vieraiden eteen satojen kännykkäkameroiden tallentaessa historiallista hetkeä. Paikalla olivat muun muassa presidentti Alexander Stubb, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sekä Puolustusvoimien ja Lockheed Martinin johtoa.
Seurasi puheita sekä presidentin ja puolustusministerin mahdollisuus tutustua häivehävittäjän ohjaamoon sen viereen tuotujen portaiden päältä.
Ulko-osuuden jälkeen 800 hengen juhlaväki siirtyi Lapin lennoston vanhaan lentokonehalliin, joka oli loihdittu juhlatilaksi valoilla ja jättinäytöllä. Varsinainen saapumisjuhla alkoi videolla, jossa korostettiin uuden hävittäjän roolia kaikkien eri puolustushaarojen kyvykkyyksiä vahvistavana (video löytyy YouTubesta).
Myös esiintyjiin oli panostettu. Viulisti Linda Lampenius soitti juhlassa ensin Myrskyluodon Maijan tunnussävelen ja sitten Finlandian. Päätösnumero oli yhdessä Pete Parkkosen kanssa esitetty Eurovision-kappaleemme Liekinheitin, joka tilaisuuden teeman mukaan olisi yhtä hyvin voinut olla jälkipoltin.
Juhlapuheissa korostettiin hävittäjähankinnan merkitystä myös suhteissa Yhdysvaltoihin. 64 häivehävittäjää on merkittävä suorituskyky eurooppalaisessakin mittakaavassa.
Juhlatunnelma Rovaniemellä ei ollut suomalaisen jäykkä. Esimerkiksi presidentti Stubb vitsaili käyttävänsä Lockheed Martinilta saamaansa lentäjän nahkatakkia yhdessä Ilmavoimilta tulleen lentohaalarin kanssa. Ray Banit kuulemma löytyvät jo valmiiksi. Ensimmäisen koneen hän ilmoitti nimeävänsä ylipäällikön valtuuksilla Sisuksi.
Lekohallissa vietetyn juhlan päätteeksi kerrottiin ulkona odottavan yllätyksen. Keli Someronharjun päällä oli auennut ja luvassa oli siis lentotoimintaa. Vieraiden innostus oli silmin nähtävää.
Väen siirryttyä ulos ohjelmassa oli ensin Boeing F/A-18C -monitoimihävittäjän esityslento. Soihtuja käytettiin runsaasti. Sitten koitti odotettu hetki.
F-35A lähestyi etelästä lentoaseman terminaalin yli ja teki tiukan yli 7 G -kaarron yleisön edessä jälkipolttimen leimutessa. Ilman kosteus tiivistyi näkyväksi ilmavirtauksen harventumissa koneen rungon päällä. Puikoissa oli everstiluutnantti Jaakko Sointu.
Mitään esityslento-ohjelmaa ei toki tässä vaiheessa konetyypin käyttöönottoa nähty, mutta uusi kone vakuutti kykenevänsä tarvittaessa myös tiukkaan kaartotaisteluun. Kyseessä oli suomalaisen ohjaajan ensimmäinen F-35-lento kotimaan ilmatilassa.
Suomen ilmavoimien F/A-18 Hornet -kalusto on ollut ilmapuolustuksemme selkäranka 1990-luvulta lähtien. Ensimmäiset kaksipaikkaiset F-18D-koneet laskeutuivat Pirkkalaan marraskuussa 1995.
Nyt koneiden elinkaari on päättymässä, ja suorituskyky on korvattava 2030-luvun tultaessa. Vuonna 2015 käynnistettiin HX-hävittäjähanke. Tavoitteena oli hankkia järjestelmä, joka täyttää sotilaallisen suorituskyvyn, huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten vaatimukset.
Tarjouskilpailussa oli mukana viisi ehdokasta: eurooppalainen Eurofighter Typhoon, ranskalainen Dassault Rafale, ruotsalainen Saab JAS 39 E Gripen sekä yhdysvaltalaiset Lockheed Martin F-35A Lightning II ja Boeing F/A-18 Super Hornet.
Vertailuprosessi oli poikkeuksellisen perusteellinen. Valmistajien ilmoittamia tietoja ei hyväksytty sellaisinaan, vaan ne haluttiin todentaa Suomen oloissa. Tammi–helmikuussa 2020 järjestettiin HX Challenge -testitapahtumien sarja Satakunnan lennoston Pirkkalan tukikohdassa.
Jokaiselle ehdokkaalle oli varattu seitsemän arkipäivää. Vastapuolena lensivät ilmavoimien omat Hornetit ja Hawk-suihkuharjoituskoneet. Hävittäjistä testattiin muun muassa sensoreiden toimintaa, maalinseurantaa häirinnän vaikutuksen alla, asejärjestelmien käyttöä sekä kykyä itsenäiseen ja ulkoiseen maalinosoitukseen.
Suomen talven kylmyys ja kosteus oli keskeinen osa testausta. Tavoitteena oli varmistaa, että valmistajien suoritusarvot pitävät paikkansa niissä olosuhteissa, joissa koneiden on toimittava. HX Challenge saatiin onnistuneesti päätökseen helmikuun lopussa 2020, juuri ennen koronapandemian puhkeamista.
Tämän jälkeen seurasi simulaatio- ja sotapelivaihe. Ehdokkaita vertailtiin keskenään vasta, kun ne olivat läpäisseet kaikilta edellytetyt huoltovarmuuden, elinkaarikustannusten ja teollisen yhteistyön raja-arvot.
Sotilaallisen suorituskyvyn arvioinnissa F-35 nousi selvästi ykköseksi. Se sai korkeimmat pisteet taistelu-, tiedustelu- ja selviytymiskyvystä sekä kehityspotentiaalista. Häiveominaisuudet, kehittyneet sensorit ja verkottunut tiedonjako tukevat Suomen hajautettua taistelutapaa.
Valtioneuvosto teki hävittäjävalinnan 10. joulukuuta 2021: Suomi hankkii 64 F-35A -konetta aseistuksineen, koulutuksineen ja ylläpitojärjestelmineen. Kokonaishinta on noin 10 miljardia euroa.
Hornetit poistuvat käytöstä vaiheittain vuosina 2025–2030. F-35 saavuttaa Lapin Lennostossa alustavan operatiivisen suorituskyvyn vuoden 2027 loppuun mennessä ja Ilmavoimat täyden suorituskyvyn vuoden 2030 lopussa. Karjalan lennosto Rissalassa saa ensimmäiset koneensa 2028. Muutamia hävittäjiä sijoitetaan Pirkkalaan Satakunnan lennostoon koelentotoimintaa varten.
Ohjaajien ja mekaanikkojen 2025 alkanut koulutus on parhaillaan käynnissä Yhdysvalloissa ja jatkuu vielä ensi vuoden ajan. Teknisen henkilöstön koulutus Suomessa käynnistyy vielä kuluvana vuotena ja ohjaajien ensi vuonna.
Samaan aikaan kotimainen teollinen yhteistyö etenee: Patria kokoaa F-35:n eturunkoja Jämsän Hallissa sekä Pratt & Whitney F-135 -suihkumoottoreita Linnavuoren tehtaassaan.
Uusien hävittäjien runkotunnus JF tulee sanoista Joint Fighter. Se tarkoittaa niin Suomen eri puolustushaarojen yhteistä suorituskykyä kuin myös eurooppalaisten Nato-maiden tulevaa yhteensä yli 700 F-35-koneen laivastoa.
Koneen virallinen nimi on toisen maailmansodan Lockheed P-38 Lightning -hävittäjää kunnioittaen Lockheed Martin F-35 Lightning II, Yhdysvalloissa lentäjät kutsuvat sitä usein nimellä Panther.
