Johanna Vuoksenmaa tunnetaan elokuvaohjaajana ja käsikirjoittajana, mutta alkuvuodesta ilmestyi hänen toinen romaaninsa. Idea siihen tuli suvussa säilyneestä kirjeestä, jonka tarina vaati tulla kerrotuksi. Formaatiksi kokenut elokuvaohjaaja valitsi romaanin.
– Eri tarinat vaativat erilaisen ilmaisun välineen, perustelee Vuoksenmaa.
Kirja kertoo suomalaisen Alman matkasta kutsuvieraana Adolf Hitlerin johtamaan Saksaan syyskesällä 1943. Alman poika oli kaatunut SS-miehenä Ukrainassa syksyllä 1941. Kaatuneiden suomalaisten SS-miesten omaisille järjestettiin oikeastikin ainakin kaksi tällaista kutsuvierasmatkaa.
– Äitini luovutti minulle kiinnostavan sukudokumentin vuosia sitten. Äitini isoäiti kertoi siinä yksityiskohtaisesti kuukauden mittaisesta matkastaan Kolmanteen valtakuntaan.
Romaanin lähtökohtana olevalla kirjeellä on siis todellisuuspohja. Vuoksenmaan isosetä kaatui Ukrainassa, mutta kirja ei suinkaan ole sukutarina vaan fiktio.
– Aluksi ajattelin tehdä kirjeen pohjalta dokumenttielokuvan, mutta se hanke jäi muiden työkiireiden alle, eikä minulla ollut juurikaan dokumenttikokemusta.
Romaaniformaattia puoltaa myös se, että tarina suurelta osin tapahtuu Saksaa tarkkaan havainnoivan romaanihenkilö Alman mielessä. Elokuva vaatisi toimintaa.
– Romaanimuodon avulla pääsin hyvin aistivoimaisen kirjeen pohjalta ikään kuin keskustelemaan Hitlerin aikalaisen kanssa. Pääsin katsomaan, miltä asiat hänen havainnoiminaan näyttivät.
Tarinassa on kaksi aikatasoa. Toinen päähenkilö on lentoemäntä Ilona, joka pohtii isoisoäitinsä Alman matkaa nykyajasta käsin. Vuoksenmaa kärjistää aikakausien ja kokemuspiirien huiman eron työkseen ympäri maailmaa matkustavan kansainvälisen Ilonan sekä ensimmäisellä ulkomaanmatkallaan hotellin hissiä hämmästelevän Alman kautta.
– Minua kiinnosti seikkailla oman aikakautemme ulkopuolella.
Romaanin ajankuva on yksityiskohtia myöden tarkkaan piirretty. Se vahvistaa lukijan eläytymistä aikakauteen ja Alman ainutkertaiseen matkaan.
– Kirjoitin osan romaanista Berliinissä ja Ruhpoldingissa, joissa todellinen matkaseuruekin liikkui. Ajankuvan lähteiksi tutkin myös vanhoja valokuvia, taustoittaa Vuoksenmaa.
Alma näki epäkohtia, mutta ei osannut hahmottaa näkemäänsä todellisuudeksi. Kutsuvierasjunan vieressä asemalla saattoi seistä keskitysleirille matkaava juna täynnä vainon uhreja.
– Sama sokeus faktoille saattaa vaivata meidänkin aikaamme, pohtii Vuoksenmaa.
Nykyajan romaanihenkilöiden kautta hän nostaa esiin nykymaailman kipukohtia. Esille nousevat parhaillaan Ukrainassa riehuva sota ja sen vapaaehtoiset sekä oman aikakautemme ilmiöt kuten rokotekriittisyys ja rasismi. Ideologia värittää havainnot nykyäänkin kuten Alman matkalla.
– Vaikka Alma ei ollut aatteen sokaisema, hän käänsi epäkohdat mielessään luonnollisiksi ilmiöiksi. Vahvistusharha saa ihmiset tekemään samoista asioista täysin erilaisia johtopäätöksiä, arvelee Vuoksenmaa.
Kaksi romaania on nyt takana. Vanha sanonta kuuluu, ettei kahta ilman kolmatta.
– Luonnosasteella on tiiviin ystävyyden kuvaus. Käsittelen siinä myös mahdollisuuksien tasa-arvoa, suostuu Vuoksenmaa myöntämään kursailtuaan ensin keskeneräisten töiden puheeksi ottamista.
Johanna Vuoksenmaa
- Ammatti: Ohjaaja-käsikirjoittaja
- Syntymävuosi: 1965
- Kotoisin: Hämeenlinnasta
- Asuinpaikka: Tampere
- Uusin kirja: Suurenmoinen matka
- Palkitsemisia: Muiden muassa Valokuvataiteen valtionpalkinto 1990, käsikirjoittajan kultainen Venla 2012 ja Sylvi-palkinto elokuvan 21 tapaa pilata avioliitto käsikirjoituksesta 2014.
